Tanskalaissyntyinen mutta eri puolilla Eurooppaa elokuvia tehnyt ohjaaja Carl Theodor Dreyer saa Suomessa tänä keväänä ansaitsemaansa huomiota lukuisien elokuvanäytösten muodossa.
Helsingissä sijaitsevan Kino Reginan kevätsarja esittelee Dreyerin tuotantoa harvinaisemmista kuriositeeteista palkittuihin suurteoksiin. Dreyer-sarjan ohjelmaan pääset tarkemmin tutustumaan tästä.
1910-luvulta 1960-luvulle asti elokuvia tehneen Dreyerin tuotannon keskiössä ovat uskonnolliset aiheet, mutta eivät koskaan valmiiksi pureskeltuina tai pompöösiksi evankelioinniksi lässähtävänä.
Kino Reginan esittelytekstissä elokuvatutkija Antti Alanen kertoo Dreyerin usein käsittelevän ”aidon rakkauden ja tekopyhän pakkovallan ristiriitaa” eikä ole väärin kiteyttää, että Dreyerin elokuvamaailmassa pyhyys ja uskonnollinen ei ole ikinä järjelle alisteista. Ainakaan se ei saisi olla.
LÄPIMURTOELOKUVA Jeanne D`Arcin kärsimys (1928) asettaa myöhemmälle tuotannolle raamit: vilpitön ja laskelmoimaton uskonnollinen näky joutuu ympäristönsä pilkkaamaksi. Jeanne D`Arcin kärsimystä ja sen tenhoavaa kuvastoa on elokuvahistoriassa sittemmin jäljitelty ja matkittu, mutta laihoin tuloksin. Kuten historiakin kertoo, harras ja tinkimätön Jeanne joutuu ympäröivän yhteisön hampaisiin ja lopulta roviolle.
Näylleen kuolemaan asti uskonnollinen Jeanne täyttää Dreyerin teologisen ihanteen. Kuten Jean Sémolué summaa Dreyer-kirjassaan: elokuvassa asetetaan vastakkain ”virkavalta ja omatunto, uskonoppi ja usko, välittömyys ja laskelmointi”.
Elokuvantekijä-teologi Paul Schrader pitää Dreyeria niin kutsutun transsendentaalisen tyylin airuena. Hänen mukaansa Dreyerin elokuvat onnistuvat välittämään pyhän tuntua ainutlaatuisella tavalla.
Sémolué puolestaan näkee hänet eräänlaisena esi-Bergmanina, jonka on kulttuurillisesta taustastaan johtuen ”vaikea olla rakentamatta maailmankatsomustaan Jumalan läsnäolon tai poissaolon ympärille”.
DREYERIN TOISENA merkkiteoksena pidetään tanskalaisen marttyyripappi Kaj Munkin näytelmäfilmatisointi Sanaa (1955). Myös Sanassa kristinusko on kauneimmillaan ja puhtaimmillaan lapsissa ja ”vähämielisissä”, joilla on syvin yhteys Jumalaan. Sanan teologian mukaan kukaan ei voi järkeilemällä päästä yhtä lähelle totuutta kuin edellä mainitut pääsevät silkalla uskolla.
Ihmettä syvällisesti pohtivan elokuvan keskeisin viesti on, että ihmeet eivät aiheuta uskoa, mutta usko aiheuttaa ihmeitä. Ihmeestä syntynyt usko ei kanna, mutta uskosta syntynyt ihme kantaa kauas.
MIELENKIINTOISEN SÄRMÄN ohjaajan uran kokonaiskuvaan tuovat myös noitavainokuvaus Vihan päivä, unen logiikkaa seuraileva Vampyyri tai taiteilijan testamentiksi jäänyt Gertrud.
Valitettavasti ohjaajan suurtyö Jeesuksesta ei ehtinyt valmistua rahoitusongelmien vuoksi. Jeesus-kuvauksen piti keskittyä erityisesti ihmeiden ympärille, ja se olisikin ollut kaivattu lisä usein valitettavan keskivertojen Jeesus-elokuvien historiassa.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä