Paavi Franciscus on tehnyt yli 40 matkaa ulkomaille. Syyskuun alussa Franciscus vieraili Mongoliassa, jossa asuu ainoastaan alle 1 500 katolilaista. Matka sisälsi tapaamisia poliittisen johdon, diplomaattien sekä muiden uskonnollisten ryhmien kanssa. Matka on hyvä esimerkki Franciscuksen ”kohtaamisen kulttuuri” -ajattelusta, joka on muovannut hänen paaviuttaan alusta asti.

Kohtaamisen kulttuuri juontaa juurensa Raamatun lisäksi Franciscuksen omasta taustasta jesuiittana sekä ”slummien piispana” Argentiinassa, aikana, jolloin hänet tunnettiin vielä Jorge Bergogliona. Jesuiittaystävä Diego Faresin mukaan ”bergogliolaiseen kohtaamisen kulttuuriin” kuuluu itsensä ulkopuolelle meneminen samalla tavalla kuin Jeesus pyrkii kirkon ulkopuolelle maailmaan. Tavoitteena on kulttuuri, joka luodaan uskon, dialogin ja monimuotoisuuden kautta.

Bergoglion oma kiinnostus ”filosofipappi” Romano Guardinin (1885 –1968) vastakohtia koskevaan ajatteluun muokkasi hänen näkemystään kohtaamisen kulttuurista.

Toimiessaan kardinaalina Argentiinassa Bergoglio pyrki edistämään kohtaamisen kulttuuria pessimismin ja nostalgian vastalääkkeeksi. Lähestymistavan yhteiskunnallinen puoli konkretisoitui, kun Bergoglio alkoi järjestää vuonna 2000 tapaamisia koko poliittisen kentän johtajien kanssa: tarkoituksena oli jälleenrakentaa luottamusta ja kiinnittää huomiota yhteisen hyvän rakentamiseen. Erityistä huomiota kohtaamisen kulttuurissa saavat kuitenkin heikoimmassa asemassa olevat.

BERGOGLIOSTA TULI paavi Franciscus vuonna 2013, ja kohtaamisen kulttuuri astui globaalille areenalle. Kansainväliseen toimintaansakin Franciscus saattoi löytää inspiraatiota jesuiittataustastaan. Järjestö kehitti jo varhaisessa vaiheessa strategioita käydä dialogia ei-kristittyjen kanssa kristinuskon levittämiseksi.

Franciscuksen matkakohteet kertovat paljon hänen ajattelustaan. Alusta saakka on ollut selvää, että hän suuntaa paikkoihin, jotka ovat maailman huomion ja valtakeskittymien ulkopuolella. Nämä ovat myös niitä paikkoja, joissa jesuiitat nykyään enimmäkseen toimivat. Usein kristityt ovat myös paavin matkakohteissa vähemmistössä.

Franciscus on kertonut kirjassa Let Us Dream aina ajatelleensa, että maailma näyttää selkeämmälle periferiasta käsin, mutta vuodet paavina ovat vahvistaneet tätä näkemystä: on mentävä marginaaleihin löytääkseen uuden tulevaisuuden.

Kohtaamisen kulttuuri on heijastunut myös Franciscuksen harjoittamaan uskontodialogiin. Erityistä huomiota ovat saaneet kristinuskon ja islamin väliset suhteet, joiden edistäminen on ollut yksi Franciscuksen paaviuden keskeisimmistä teemoista.

FRANCISCUS ON saavuttanut konkreettisia tuloksia dialogin saralla. Vuonna 2019 hänestä tuli ensimmäinen Arabian niemimaalla vieraillut paavi, kun hän matkasi Abu Dhabiin. Matkan aikana hän ja sunnalaisen islamin arvostetuin suurimaami Ahmed el-Tayeb allekirjoittivat yhteisen julistuksen ihmisten veljeydestä, jossa julistettiin ”dialogin kulttuuri” poluksi eteenpäin ja tuomittiin Jumalan nimissä tehty terrorismi ja sorto.

Toinen korkean profiilin vierailu muslimienemmistöisessä maassa oli matka Irakiin vuonna 2021, jolloin Franciscus tapasi Irakin korkeimman shiialaisen uskonnollisen auktoriteetin, suurajatollah Ali al-Sistanin Najafin kaupungissa. Tämän lisäksi hän tapasi Kaldean Urissa, Aabrahamin synnyinpaikassa, kolmen abrahamilaisen uskonnon edustajia, kehotti heitä kulkemaan rauhan tiellä ja rukoili eri uskonnollisten ryhmien kanssa rauhaa, sovintoa ja voimaa maan jälleenrakentamiseen.

Kaikkiaan Franciscus on vieraillut useammassa muslimienemmistöisessä maassa kuin yksikään aiempi paavi.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!