Juukalaista Jussi Huttusta pyydettiin ehdolle seurakuntavaaleihin jo 20-vuotiaana. 24-vuotiaana elämäntilanne salli ehdokkuuden ja hän pääsi ääniharavana suoraan kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi. Nyt alkamassa on toinen kausi luottamushenkilönä. Mikä innosti jatkamaan?

Ihmettelin aluksi itsekin, miksi lähdin mukaan kirkolliseen päätöksentekoon, itäsuomalainen teologian opiskelija Jussi Huttunen sanoo. Hetken mietittyään hän toteaa, että mukaan veti häntä kohtaan osoitettu luottamus.

– Minulla ei ollut omaa agendaa tai tarvetta saada ansioluettelooni merkintää luottamustoimista. Kun minua pyydettiin mukaan ja sain ison äänisaaliin, tunsin olevani etuoikeutettu. Ihmiset luottivat, että olen hyvä äänitorvi lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille Juuan seurakunnassa.

Kirkkovaltuuston puheenjohtajuus jännitti Huttusta aluksi, mutta neuvoja ja tukea ovat tarjonneet auliisti sekä kokousten sihteerinä toimiva talouspäällikkö että kulloinkin virassa ollut kirkkoherra. Myös aiempi kokemus lukion opiskelijakunnan puheenjohtajuudesta toi luottamusta: kokouskäytännöt olivat tuttuja.

Hyvä veli -verkostot vaikeuttavat uudistumista

Huttunen on pohtinut paljon nuorten innostamista kirkon päätöksentekoon. Hän arvelee, että seurakuntavaalien monet eri listat ja niiden taustalla pitkään vaikuttaneet hyvä veli -verkostot voivat vaikeuttaa nuorten mukaantuloa.

Joissain seurakunnissa paikat saatetaan käytännössä jakaa vanhalla kaavalla jo etukäteen ennen vaaleja, jolloin uusien on vaikea ujuttautua joukkoon.

– Uskon, että yhden listan malli ja selkeä henkilövaali motivoisivat nuoria. Yhdellä listalla voisi olla julkisesti nimetty ylläpitäjä, jonka puoleen kaikki ehdokkuudesta kiinnostuneet voisivat kääntyä.

Äänestysikärajaa Huttunen olisi valmis laskemaan peräti 15-vuoteen, koska rippikouluikäisillä kiinnostus seurakuntaa kohtaan on suurta. Nyt ikäraja on 16.

– Joillakin voi siis mennä lähes viisi vuotta rippikoulusta ennen kuin edessä on ensimmäiset seurakuntavaalit.

Huttunen iloitsee, että seurakuntiin on jo perustettu vapaaehtoisesti paljon nuorten vaikuttajaryhmiä, vaikka kirkkolakiuudistus on kesken eikä seurakuntia vielä velvoiteta siihen.

Hän kuitenkin muistuttaa, että tarvitaan myös luottamushenkilöitä, jotka lähtevät ajamaan niitä asioita, joita nuoret vaikuttajaryhmissä nostavat esiin.

Raamattuopisto avasi uskon ja yhteisön voiman

Jussi Huttunen on syntynyt Pietarissa, mutta muuttanut Juukaan jo puolivuotiaana. Hänen äitinsä on venäläinen ja ortodoksi.

Lapsena Huttunen kävi evankelis-luterilaisen seurakunnan päiväkerhossa. Isovanhemmat opettivat hänelle iltarukouksen ja ottivat välillä mukaansa jumalanpalveluksiin. Arjen puhe uskosta tuli tutuksi.

Rippikoulun jälkeen Huttunen meni isoskoulutukseen ihastuksensa perässä ja osallistui seurakunnan nuorteniltoihin. Nuorisotoiminnan anti ei kuitenkaan ollut kovin hengellistä.

Keväällä 2014 Huttunen haki Teatterikorkeakouluun, mutta jättäytyi pois pääsykokeiden viimeisessä vaiheessa. Hän haaveili isyydestä ja ajatteli, että näyttelijän työ iltaisin ja viikonloppuisin sopii huonosti yhteen perhehaaveiden kanssa.

Hän päätyi Suomen Raamattuopiston Raamattukouluun Kauniaisiin, jossa koki hengellisen heräämisen ja sai vahvan pappiskutsumuksen.

– Tämä lienee jotain Jumalan huumorintajua, koska kyllähän papitkin tekevät töistä iltaisin ja viikonloppuisin, Huttunen naurahtaa.

Raamattukoulun ajoista alkaen Huttunen on arvostanut vahvaa yhteisöllisyyttä.

– Luottamushenkilönä minulle on sydämen asia olla rakentamassa seurakuntaa, joka olisi yhtenäinen yhteisö yli työalarajojen.

Henkilöstösäästöt ovat aina kipeitä

Huttusen ensimmäinen kausi luottamushenkilönä ja kirkkovaltuuston puheenjohtajana ei ollut helppo. Neljän vuoden aikana Juuan seurakunnassa oli kolme eri kirkkoherraa.

– Lisäksi meiltä lähti kaksi työntekijää. Eläkkeelle lähteneen emäntä-siivoojan tilalle ei voitu palkata uutta. Virastovirkailijalle ei puolestaan ollut enää tarpeeksi töitä, kun liityimme keskusrekisteriin. Onneksi hän sai töitä kunnan puolelta. Mutta henkilöstösäästöt ovat aina kipeitä.

Kauden päätteeksi Juuassa puhutti leirikeskuksen kohtalo. Koska sen myyntiarvo olisi lähes olematon ja kunnollinen peruskorjaus liian kallista, leirikeskus päätettiin kuluttaa loppuun.

Juuassa on 4 500 asukasta ja evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuulu noin 3 500 henkeä. Kunnassa on vahva ortodoksinen vähemmistö.

Huttusen mukaan lienee pitkällä tähtäimellä realismia, että alueella tapahtuu seurakuntaliitoksia.

– Nykyinen kirkkoherra on kuitenkin luvannut, että liitosta ei tule ainakaan ennen kuin hän jää 15 vuoden päästä eläkkeelle.

Vaikeinta nuorelle puheenjohtajalle on ollut se, kun jotkut kirkkovaltuuston asiat menevät jäsenillä tunteisiin. Silloin myös ihmiset kääntyvät toisiaan vastaan, vaikka pitäisi puhua asioista.

– Jos kokouksissa mennään henkilökohtaisuuksiin, se on henkistä väkivaltaa. Puheenjohtajan pitää lopettaa sellainen alkuunsa. Vasaran paukutus ja ystävällinen huomautus yleensä auttavat.

Nuorten tulevaisuusseminaari tulee taas

Vaikeuksien keskelläkin Jussi Huttusella on säilynyt tunne siitä, että luottamushenkilön työ on mielekästä. Erityistä iloa ovat tuottaneet tilanteet, joissa hän on käyttänyt kirkkoneuvostossa puheoikeuttaan ja saanut jonkun ymmärtämään heikompiosaisten näkökulmaa ja muuttamaan kantaansa.

Lisää mielekkyyttä tehtävään ovat tuoneet muut vapaaehtoistehtävät seurakunnassa. Huttunen on tuurannut tarvittaessa lastenohjaajaa päiväkerhossa ja pitänyt nuorteniltoja. Hänen aloitteestaan ja hänen vapaaehtoispanoksellaan nuoret voivat kokoontua seurakunnassa torshtai-iltojen lisäksi usein myös lauantaisin.

Huttunen vaikuttaa luottamustehtävissä myös Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI:ssa Kuopion hiippakunnan edustajana. Hän on ollut pari vuotta mukana tekemässä Nuorten tulevaisuusseminaaria Kirkko 2030. Kyse on jokavuotisesta tapahtumasta, johon kutsutaan nuoria joka seurakunnasta ympäri Suomen. Järjestelyihin osallistuu myös Lasten ja nuorten keskuksen sekä Kirkkohallituksen työntekijöitä.

Viime vuonna seminaariin osallistui paikan päällä reilut 80 nuorta ja verkon välityksellä noin 40.

– Seuraava seminaari on Tampereella nyt 24.–26.3. Viikonloppuun kuuluu pajatyöskentelyä nuorten itse esiin nostamista aiheista. Kokemuksia jaetaan ja nuoria rohkaistaan viemään hyviä ideoita eteenpäin omissa seurakunnissaan. Myös epäkohdista keskustellaan avoimesti.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Henkilökohtaisuuksiin meneminen kokouksissa on henkistä väkivaltaa, joka on lopetettava alkuunsa, sanoo nuori luottamushenkilö