Näkökulma: Kulteissa viehättävät tarinat, mutta kiinnostuksen taustalla voi olla ripaus toivoa – Netflixin uutuus esittelee lähihistorian lahkoja

How to Become A Cult Leader. Jamie Gomez from episode 103 of How to Become A Cult Leader. Cr. Courtesy of Netflix/© 2023 Netflix, Inc.

Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa. Toiseen vaaditaan nöyryyttä ja malttia, kärsivällisyyttä ja aikaa. Toinen vaihtoehto lupaa nopeita vastauksia salaisuuksiin, merkitystä ja ratkaisuja. Kumpi on houkuttelevampi?

Suoratoistopalvelu Netflixin uusi dokumenttisarja Näin tullaan kulttijohtajaksi esittelee ironisella otteella lähihistorian oudoimpia kultteja ja lahkoja. Peter Dinklagen mustan huumorin sävyttämä kertojaääni ei moralisoi vaan analysoi anatomiaa – miten kultit syntyvät ja mihin tarpeeseen ne vastaavat?

Tietokirjojen, dokumenttien, elokuvien ja podcastien perusteella kultit ja lahkot todella kiinnostavat ihmisiä. Moni varmaan kiinnostuu niistä shokeeraavan luonteen ja tarinan vuoksi, mutta taustalla piilee epäilemättä myös ripaus toivoa. Olisiko oikotie onneen ehkä sittenkin mahdollinen? Sitä kultit ja lahkot nimittäin väittävät tarjoavansa.

Jonestownin verilöyly järkytti maailmaa 1978. 900 pastori Jim Jonesin seuraajaa teki joukkoitsemurhan Guyanan viidakossa.
Kuva: Netflix

YKSI TAPA erottaa kultti ja lahko toisistaan on rajata lahkot koskemaan valtauskonnosta syntyneitä kuppikuntia ja kultit ”itsenäisesti muodostuneita ryhmiä”. Netflixin sarja ei moista jaottelua juuri hyödynnä, ja vaikeaa se onkin.

Mutkikasta määrittelemisestä tekee sekin, että aikamme lahkot ja kultit ovat usein lähtökohdiltaan jotain muuta kuin uskonnollisia. Esimerkiksi Qanonin ja muiden salaliittojen ympärille rakentuneet ryhmät tarjoilevat selityksiä ennen kaikkea maailmanjärjestykselle ja yhteiskunnallisille epäkohdille. Niihin on helppo hurahtaa. Olisihan se upeaa, jos maailman ongelmiin ja kiistoihin löytyisi selvä syypää ja kaikessa olisi järki – vaikka sitten piilotettuna.

Koronan, sodan ja globalisaation kaltaiset ilmiöt ovat kuitenkin monisyisiä ja mahdottomia yhdellä kaavalla selittää. Helpot selitykset luovat turvaa: kaikki on sittenkin ymmärrettävissä!

Siksi myös Ernst Troeltsch piti uskonnollisen lahkon määritelmänä sitä, että laki korostuu yli armon. Selkeät ohjeet A:sta B:hen ovat turvallisemmat kuin sekava ja polveileva teologinen rihmasto, johon mahtuu sivupolkuja ja -pohdintoja.

HELPOIN SELITYS ei yleensä kuitenkaan ole kestävin tai totuudellisin. Occamin partaveistä voi soveltaa päättelyharjoituksissa, mutta uskonelämässä tai yhteiskunnassa vastaukset eivät tipahda puusta päähän.

Se, mikä uskonnollisia lahkoja ja kultteja yhdistää, on kaipuu nopeisiin vastauksiin. Kristillinen perinne tai raamatullinen opetus ei kuitenkaan millään muotoa rohkaise tällaiseen, päinvastoin. Vanha testamentti on täynnä kertomuksia siitä, kuinka Jumala vaikenee tai antaa odotuttaa itseään. Tai sitten Hän vastaa tavalla, jonka oivaltaa vuosia myöhemmin, jos silloinkaan. Joskus aavikkovaellus kestää 40 vuotta. Suoria reittejä ei ole ja jotain jää aina kesken, jos oikaistaan.

Vasta pari vuotta sitten vankilassa kuollut Charles Manson on malliesimerkki manipuloivasta mutta hyvin karismaattisesta ja lahjakkaasta kulttijohtajasta.
Kuva: Netflix

TULIN DOKUMENTISTA surulliseksi. Lahkoihin ajautuneiden ihmisten tarinat kertovat kovasta hengellisestä janosta, ihmisen ikävästä toisen luo. Surullisen usein keidas on paljastunut kangastukseksi vasta liian myöhään.

Teologian ja kirkon olisikin syytä oppia puhumaan paradoksaalisesta perusolemuksestaan suoraan. Ei ole salaista oppia, on vain mysteeri. Luvassa ei ole oikotietä vaan odottamista.

Lahkot, kultit ja salaliitot vastaavat kärsimättömän aikamme tarpeisiin. Kokemushakuisuus ja kärsimättömyys ovat niille hedelmällistä maaperää.

Kristinuskon ytimessä elävä paradoksi on silti kiehtovinta, mitä maa päällään kantaa. Sen salaisuus on siinä, että se on salattu kaikilta ja ilmoitettu kaikille.

Nopeat vastaukset ja pikaiset ratkaisut kalpenevat kristinuskon paradoksin rinnalla, joka tiivistyy Tertullianuksen sanoissa: ”Jumalan poika on ristiinnaulittu, se ei ole häpeällistä, koska se on hävettävää. Jumalan poika on kuollut, se on uskottavaa, koska se on järjetöntä. Ja haudattu on noussut kuolleista – se on täysin varmaa, koska se on täysin mahdotonta.”

Kirkon ei tarvitse tarjota nopeita vastauksia, vaan ihmettelevää matkaseuraa tiellä kohti ikuisuutta.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliMigrin ylijohtaja Ilkka Haahtela: Maahanmuuttopolitiikka alkaa siitä, että kuvittelemme yhdessä, millaisen Suomen haluamme
Seuraava artikkeli”Kaikkensa menettäneille vain paras on kyllin hyvää” – Diakonissa­laitoksen arvot näkyvät laitoksen historiaa esittelevässä näyttelyssä

Ei näytettäviä viestejä