Ehdotan ylijohtaja Ilkka Haahtelalle, että haastattelu tehdään hänen työhuoneessaan. Ei onnistu. Valtion virastotalossa Helsingin Pasilassa on kaksi kerrosta maahanmuuttoviraston eli Migrin käytössä. Kahdeksanteen kerrokseen ei päästetä juuri koskaan ulkopuolisia.

Pöydillä on asiakkaiden arkaluonteisia henkilötietoja, valokuvia ja muita dokumentteja, eikä vieraita voi päästää kävelemään niiden keskelle. Siellä käydään myös luottamuksellisia keskusteluja muiden viranomaisten kanssa, eikä sivullisten sovi niitä kuulla.

Nousemme hissillä seitsemänteen kerrokseen, jossa meitä on vastassa välitön ja napakka nelikymppinen. Kun hän aloitti vuosi sitten työssään ylijohtajana, mediassa puhuttiin, että nyt Migrin kurssi muuttuu. Valvonnan sijaan identiteettiä ryhdyttiin rakentamaan asiakaspalvelun suuntaan. Menneitä ovat ajat, jolloin viraston vuosikirjan nimi oli Mansikkamaan vartijat.

– Hyvä hallinto, hyvä asiakaspalvelu, yksi suunta, yhtenäinen toimintakulttuuri ja yhdet mitattavat tavoitteet, Ilkka Haahtela listaa työmaataan.

Luettelosta voi päätellä, että hajanaista on ollut. Haahtela uskoo, että ensi vuonna yhtenäisyys alkaa jo näkyä.

Ilkka Haahtela aloitti virassaan syksyllä 2022.
 Kuva: Jukka Granström

VIIME VUONNA maahanmuuttovirasto käsitteli 45 000 turvapaikkahakemusta ja 80 000 oleskelulupahakemusta. Suomeen muutetaan työn perässä nykyään enemmän kuin koskaan. Tulijat ovat työmarkkinoiden arvostamia kolme–nelikymppisiä. Tänä vuonna 40 vuotta täyttävät ovat Suomen suurin ikäluokka, ja heistä 15 prosenttia on maahanmuuttajia.

Suomen syntyvyys on yksi maailman alhaisimmista. Ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku olisi alkanut kääntyä laskuun jo vuonna 2016. Pelastaako maahanmuutto Suomen vauvapulan aiheuttamilta ongelmilta?

– Tähän ei ole yhtä vastausta. Ilmiö on yleinen länsimaissa, mutta Suomessa syntyvyyden lasku on poikkeuksellisen voimakasta. Väestörakenne on haastava, Haahtela aloittaa.

Ja todellakin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2040 Suomessa on sataa työikäistä kohti lähes 70 eläkeläistä ja lasta. Olennaista on kuvitella, minkälaista Suomea haluamme rakentaa, Haahtela sanoo. Maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa tähän voimakkaasti. Suuren maahanmuuton Suomi on erilainen kuin aivan pienen maahanmuuton Suomi. Meidän tulisi tietää, millä tavalla erilainen. Ja sitten päättää, kumman haluamme.

UKRAINAN SODAN pitkittymiselläkin on tähän vaikutusta. Venäjä hyökkäsi länsinaapuriinsa helmikuussa 2022. Sen jälkeen Suomeen on saapunut yli 60 000 ukrainalaista pakolaista. Moni heistä oppii kovaa vauhtia suomea. Lapset solmivat ystävyyssuhteita, ja osa aloitti jo toisen syyslukukauden koulussa.

– Vuosien aikana syntyy rutiineja ja verkostoja. Monella ei ole kotimaassaan enää kotia eikä ihmisiä, joiden luokse palata. Kolmasosa ukrainalaisista on ilmoittanut, että voisi jäädä asumaan tänne pitkäksi aikaa, Haahtela kertoo tuoreen selvityksen tuloksen.

Ukrainan etu ei tietenkään ole, että osaajat jäävät rakentamaan turvapaikan tarjonneita valtioita oman maansa sijaan.

– Mutta tässä kohtaa ei tarvitse tarkemmin ennustaa.

Haahtela on tyytyväinen nopeuteen, jolla tulijat on saatu majoitettua. Elämän perustarpeista on onnistuttu pitämään huolta. Tämä on osoittanut, että Eurooppa voi halutessaan avata ovensa vikkelästikin.

– Ensivaihe sujui hyvin. Samaan aikaan tulisi ratkaista, miten asunnot, koulutus ja työ järjestetään, kun asuminen pitkittyy.

Ukrainan pakolaisten vastaanotto on Ilkka Haahtelan mielestä osoittanut, että halutessaan Eurooppa voi avata ovensa vikkelästikin. Kuva: Jukka Granström

UKRAINAN KRIISIÄ mittavampi haaste kypsyy Afrikassa. Samaan aikaan kuin väestö kasvaa ilmastonmuutos korventaa viljelymaita ja vesipula pahenee. Maanosan väkimäärä on nyt puolitoista miljardia. Vuonna 2050 luku on ennusteiden mukaan kaksi ja puoli miljardia. Joka neljäs maailman ihminen on silloin afrikkalainen.

Miten Eurooppa kestää sen rajoille tulevan paineen?

– Tämä on laaja eurooppalainen keskustelu. EU:ssa mietitään, miten pystymme vaikuttamaan siihen, ettei ihmisten olisi pakko lähteä liikkeelle.

Hauraiden maiden kehittämisen lisäksi tekeillä on muutakin. Suomessa varaudutaan jatkuvasti tilanteeseen, jossa tulijamäärät kasvavat rajusti.

– Rajaa täytyy voida kontrolloida ja hallita.

Julkisessa keskustelussa on arvosteltu turvapaikkamenettelyn käyttämistä porttina korkeamman elintason maahan, vaikka henkilöllä ei ole suojelun tarvetta. Painetta helpottaisi, jos Suomen työmarkkinoille olisi helpompi päästä.

Ylijohtaja lupaa, että työlupien hakuprosessiin tulee vauhtia. Tulevaisuudessa hakemukset eivät enää kierrä TE-toimistojen kautta, vaan ne käsitellään kokonaan maahanmuuttovirastossa. Prosessia myös automatisoidaan ja digitalisoidaan niin paljon kuin oikeusturva sallii. Kaikkea ei voi antaa koneen tehtäväksi. Toisaalta automatisointi lisää päätösten yhdenmukaisuutta, mikä parantaa oikeusturvaa. Ja turvallisuuttakin se lisää, ylijohtaja sanoo.

Ilkka Haahtelan mielestä on tärkeää, että maahanmuuton kaikista puolista saa keskustella rohkeasti ja avoimesti. Mutta puhutaan asiallisesti, ja asioista. Ei loukata ketään, ei yksilöitä eikä ryhmiä. Eikä lietsota pelkoa eikä ennakkoluuloja.

– Tätäkin ilmiötä kannattaa katsoa monesta näkökulmasta.

”Tästä olisi puhuttava”

Kolmen suurimman puolueen nuorisojärjestöjen puheenjohtajat esittävät ylijohtaja Ilkka Haahtelalle kysymyksen.

Emilia Kangaskolkka, Demarinuoret: Mihin yhteiskunnallisen keskustelun tulisi kiinnittää huomiota nykyistä enemmän, jotta maahanmuuttoa voitaisiin sujuvoittaa?

– Maahanmuuton ilmiö pitäisi kytkeä Suomen tulevaisuuteen. Millainen Suomi meillä on vuonna 2040, jos tänne muuttaa paljon uusia ihmisiä? Entä jos heitä tulee hyvin vähän? Miten nämä vaihtoehdot vaikuttavat talouteen, ammatilliseen osaamiseen, väestörakenteeseen ja kansainväliseen kauppaan? Tästä olisi puhuttava.

Lauri Laitinen, Perussuomalainen Nuoriso: Mitä ajattelet työperäisten maahanmuuttajien hyväksikäytöstä, kuten ihmiskaupasta ja kiskonnasta? Millä estäisit tämän Suomessa?

– Hyväksikäyttö on aina törkeää, kohdistui se keneen tahansa. Usein se kohdistuu heikossa asemassa olevaan, mikä voi olla kohtalokasta. Hyväksikäyttöä ei voi koskaan täysin ennaltaehkäistä. Suomeen töihin tulijoille on kerrottava heidän oikeuksistaan. Heille olisi saatava tietoon, miten viranomaiset toimivat, millaiset työehdot täällä on ja miten yhteisössä tulee toimia, jos havaitaan hyväksikäyttöä. Sanktioiden pitää olla riittävät.

Ida Leino, Kokoomusnuoret: Kokoomusnuoret ajaa työperäisen maahanmuuton käsittelyä varten erillistä työ- ja elinkeinoministeriön alaista instituutiota. Mitä mieltä olet tästä?

– On parempi, että ohjaus tulee yhdestä virastosta. Työlupaan liittyy usein perheenjäsenten hakemuksia ja kansalaisuushakemuksia. Täällä pystymme sekä eriyttämään että yhdistämään prosesseja tarpeen mukaan. Yksi järjestelmä on kustannustehokas.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!