Rautjärven kirkonmäelle rakennetaan uusi kirkko jouluaamuna 2022 palaneen vanhan kirkon tilalle. Ruokolahden seurakunnan kirkkovaltuusto päätti asiasta kokouksessaan maanantai-iltana 9.10.
Päätöstä voi pitää yllättävänä, sillä vielä syyskuussa seurakunnan kirkkoneuvosto esitti, että Rautjärvelle rakennettaisiin siunauskappeli. Suunnitelmiin tuli muutos sen jälkeen, kun kirkkohallitukselta saatiin ohje, että jos tilassa järjestetään säännöllisesti jumalanpalveluksia, sen tulisi olla kirkko eikä siunauskappeli.
Uuden kirkon rakentamisen tekee mahdolliseksi vakuutuskorvaus, jota seurakunta on jo saanut kirkkorakennuksesta 2,2 miljoonaa euroa sekä irtaimistosta 285 000 euroa.
Lisäksi seurakunnan on mahdollista saada lisäkorvaus, mikäli tuhoutuneen kirkon tilalle rakennetaan uusi samaan tarkoitukseen sopiva rakennus. Tällöin korvaussumma kirkkorakennuksen osalta voi nousta 3,6 miljoonaan euroon ja irtaimiston osalta 400 000 euroon. Lisäkorvaus maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan.
Kirkkoherra Leena Haakanan mukaan uuden kirkon kustannukset on tarkoitus kattaa vakuutuksesta saatavilla rahoilla. Näin ollen uusi kirkko saisi maksaa korkeintaan noin neljä miljoonaa euroa. Tarkka budjetti, kuten muutkin suunnitelmat, ovat kuitenkin vielä avoinna.
– Nyt on tehty periaatepäätös, mutta konkreettiset päätökset ovat vielä tekemättä, Haakana sanoo.
JOITAIN AJATUKSIA uudesta kirkosta kuitenkin jo on. Leena Haakanan mukaan seurakunnassa on laaja yhteisymmärrys siitä, että myös uuden kirkon rakennusmateriaali olisi puu.
Rakennusarkkitehti Teemu Kiiveri on jo tehnyt luonnosta uudesta kirkosta osana diplomityötään Oulun yliopistossa. Kiiverin diplomityön ohjaajana on useita kirkkoja suunnitellut arkkitehti Anssi Lassila. Lopullista päätöstä kirkon suunnittelijasta ei kuitenkaan vielä ole.
Aikataulun osalta toiveena on, että rakentamaan päästäisiin jo ensi syksynä. Silloin valmista voisi olla jouluna 2025.
– Tämä on alustava aikataulu. Vielä ei tiedetä, mitä vastoinkäymisiä tulee ja tai mistä löytyy sopiva kirkon paikka, Haakana sanoo.
Sopivaa paikkaa etsitään vanhan kirkon tuntumasta. Parhaillaan kirkonmäellä tehdään maaperätutkimuksia, joiden tulokset määrittävät tarkemmin sitä, mihin kirkko voidaan rakentaa.
Kooltaan uusi kirkko tulee olemaan huomattavasti vanhaa kirkkoa pienempi. Rautjärven vanhassa vuonna 1881 valmistuneessa ristikirkossa oli 1 200 paikkaa. Uuden kirkon kohdalla on puhuttu 200 istumapaikasta, mutta sekin saattaa olla Haakanan mukaan enemmän kuin tarvitaan.
Kirkkosalin lisäksi rakennukseen halutaan seurakuntasali erityisesti muistotilaisuuksien järjestämistä varten sekä keittiö- ja wc-tiloja.
RUOKOLAHDEN seurakunnan alue Etelä-Karjalassa on maantieteellisesti laaja. Se toimii kahden kunnan, Ruokolahden ja Rautjärven alueella. Seurakunnan pääkirkko sijaitsee Ruokolahdella. Lisäksi seurakunnalla on toinen kirkko Simpeleellä, joka on Rautjärven kunnan alueella.
Leena Haakanan mukaan uudesta Rautjärven kirkosta tulee lähikirkko noin tuhannelle seurakuntalaiselle. Jumalanpalveluksia kirkossa on tarkoitus järjestää kerran kuussa ja suurimpina kirkollisina juhlapyhinä. Hautaan siunaamisia alueella on vuosittain 20–30 ja lisäksi satunnaisesti kasteita ja vihkimisiä.
Tulipalon jälkeen jumalanpalveluksia on järjestetty kirkonmäellä Rautjärven kotiseutuyhdistyksen tiloissa Pitäjäntuvalla. Hautaan siunaamisia on järjestetty seurakunnan muissa kirkoissa ja erityisesti kesäaikaan myös ulkona.
– Seurakunnan toiminta on jatkunut hyvin normaalisti, Haakana kertoo.
Toiminta olisi kirkkoherran mukaan mahdollista järjestää myös jatkossa ilman uutta kirkkoa. Uudella kirkolla on kuitenkin Haakanan mielestä toimintatilaa suurempi merkitys.
– Kirkko on paikkakunnalla toivon ja elämän merkki. Siinä on sellainen viesti, että seurakunta ei halua tätäkään aluetta hylätä.
VANHAN KIRKON raunioilla on nyt muistelupaikka. Tulipalossa osin säilynyt kivijalka ja portaat tasoitettiin keväällä ja raunioiden sisäpuolelle istutettiin nurmikko. Sakastin kohdalle pystytettiin risti, joka palossa putosi kirkon kupolista mutta säilyi ehjänä.
– Siellä on kesäaikana käynyt tasainen muistelijoiden ja pyhiinvaeltajien virta, Haakana kertoo.
Vielä ennen pakkasia raunioiden vierestä aiotaan poistaa kuvanveistäjä Veikko Jalavan teos Herää uhri – nouse maa. Sankarivainajien muistomerkiksi pystytetty kivipatsas kärsi tulipalossa niin pahasti, että se on vaarassa haljeta.
– Kirkkovaltuusto päätti mennä tässä asiassa turvallisuus edellä. Se on kuitenkin seurakunnassa surun asia. Sinne on aina käyty laskemassa sankarivainajien muistoseppeleet, Haakana sanoo.
Poliisi epäilee vanhan kirkon paloa tahallaan sytytetyksi. Ainoa teosta epäilty on paikallinen mies, joka löytyi samana päivänä kuolleena palaneesta omakotitalosta. Haakanan mukaan varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole saatu.
– Ollaan siinä ymmärryksessä, että se jäi ratkaisematta.
Lue myös:
Elämää suurempia rakennuksia – Arkkitehti Anssi Lassilan työpöydällä syntyy kirkkoja
Kiihtelysvaarassa päättyi ”pitkä itkun aika”, kun uuden kirkon peruskivi muurattiin
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä