Pyhäjoen rannalla, Pohjois-Pohjanmaalla, maisemasta nousee esille nykyaikainen Kärsämäen paanukirkko. Sen on suunnitellut arkkitehti Anssi Lassila.

Opiskeluaikanaan Lassila voitti arkkitehtikilpailun, jossa haettiin Kärsämäelle uutta ja modernia puukirkkoa. Se haluttiin rakentaa lähelle paikkaa, jossa oli sijainnut vuonna 1765 valmistunut ja 1841 purettu puukirkko.

– Kärsämäen paanukirkossa oleellinen osa suunnitelmaa oli oivallus, että rakennus ei ole vain rakennus, vaan kirkossa käymisen kokemusta valaisee myös matka rakennukseen ja sieltä pois.

Paanukirkon perusideana on hirrestä rakennettu rakennuksen ”sydän” ja sitä ympäröivä mustaksi tervattu paanupintainen ”takki”. Kirkkoa lähestytään harmaaksi maalattua lankkupolkua pitkin.

– Suunnitelman yhtenä tavoitteena oli maiseman näkeminen kaukaa, kirkon lähelle saapuminen, lähestyminen jalan ja sisälle kulkeminen. Siitä kaikesta muodostuu ikään kuin elämänhpolku ja rakennuksen kokeminen.

Tavoitteena oli, että kirkko ottaisi paikkansa maisemassa niin kuin se olisi aina ollut siellä. Myös tietynlainen ajattomuus, iättömyys ja ikuisuus tuli näkyä rakennuksen muodossa.

PAANUKIRKON RAKENNUTTAMINEN oli Kärsämäen seurakunnan, Kärsämäen kunnan ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston yhteinen hanke. Kirkko rakennettiin käsityönä 1700-luvun puurakentamisen menetelmiä ja työtapoja käyttäen, ja se valmistui vuonna 2004.

– Kärsämäen kirkon suunnittelukilpailun voitto vaikutti siihen, että ylipäätään olin jatkossakin kiinnostunut tekemään kirkkorakennuksia.

Sittemmin Lassila onkin suunnitellut useita kirkkoja: Nurmijärvelle Klaukkalan kirkon ja seurakuntakeskuksen (2004), Jyväskylään Kuokkalan kirkon (2010), Suvelan kappelin Espooseen (2016) ja viimeisimpänä Tikkurilan kirkon Vantaalle (2021).

– Kirkkojen rakentaminen antaa mahdollisuuksia tehdä ja kehittää ratkaisuja ja rakennuksia, joilla on elämää suurempi merkitys, Lassila sanoo.

ANSSI LASSILAN tie arkkitehdiksi oli monien vaiheiden summa. Lassilan suvussa ei aiemmin ollut yhtään arkkitehtiä. Anssi Lassila kertoo kuitenkin aina tehneensä pienoismalleja, lennokkeja sekä legorakennelmia. Niiden kautta heräsi kiinnostus kolmiulotteisuuteen.

Etelä-Pohjanmaan Soinista kotoisin olevaa miestä kiinnostivat myös maaseudun kansanrakentajien yksinkertaiset rakennukset. Lukioaikana mielenkiinto rakennusten suunnittelua kohtaan alkoi hiljalleen herätä.

Mielikuva arkkitehdin työstä muodostui pitkälle muutamien tunnettujen arkkitehtuurin mestareiden, kuten Alvar Aallon ja Juha Leiviskän mukaan.

– Illuusio arkkitehdin työstä ei ollut ihan sama mitä se todellisuudessa on, mutta siinä iässä se motivoi hakemaan Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolle.

– Varmasti silloisella tyttöystävälläni, nykyisellä vaimollani, saattoi myös olla sormensa pelissä. Hän kannusti alalle, kun aloin innostua arkkitehtuurista. Sain häneltä tukea haaveelleni ja tavoitteilleni.

Nykyään Lassila toimii perustamansa arkkitehtitoimisto Oopeaan toimitusjohtajana. Hän on toiminut useiden julkisten rakennusten ja asuinrakennusten pääsuunnittelijana. Veistokselliset rakennukset, oivaltavat ja uusia luovia ratkaisuja toteuttavat suunnitelmat ovat ehtineet tuoda Lassilalle lukuisia palkintoja. Hänelle on myönnetty arkkitehtuurin valtionpalkinto 2017 ja Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali 2021.

ARKKITEHTUURISSA TEHDÄÄN Anssi Lassilan mukaan eri aikoina omat ratkaisunsa, mutta paikka, tila ja materiaali vaikuttavat voimakkaasti rakennukseen syntymiseen. Niin kävi myös Tikkurilassa.

Vuonna 2021 valmistunut Tikkurilan kirkko rakennettiin puretun kirkon paikalle Vantaan kaupungintaloa vastapäätä, lähelle rautahtieasemaa.

Seurakunta halusi tilan, jossa ihmiset kokoontuvat ja joka on paikallisten asukkaiden ja vierailijoiden saavutettavissa.

– Lähtökohtana oli ajatus, että kirkkorakennus ottaa paikkansa maamerkkinä ja kirkollisen toiminnon voi tunnistaa.

– Kuitenkin kirkollisten tilojen tuli sulautua yhteen niin asumisen kuin liiketilojenkin kanssa ja niiden tuli olla tiivis osa isompaa kokonaisuutta, kaupunkirakentamista ja korttelirakennetta Tikkurilan kaupunginosan mittakaavassa.

Kirkon rakennusmateriaalien valintaan vaikuttivat monet seikat. Ulkoseinien materiaaleiksi valikoitui monien vaihtoehtojen jälkeen tiili, sillä Vantaan kaupungin ja kaavoittajan toiveena oli, että korttelista tulisi tiilikortteli.

Kirkon sisätiloissa on käytetty betonia ja puuta. Lassilan mukaan betoni on hyvä vaihtohehto silloin, kun rakennukselle haetaan pitkää elinkaarta. Tikkurilan kirkon betonimuotissa käytettiin puuta. Siksi betonin pinta ei ole kovaa, sileää ja kylmää, vaan siinä on karheutta ja rosoa luomassa tunnelmaa. Puuta on käytetty sisustuksessa lämmön ja kodikkuuden tuojana sekä akustisista ja muunneltavuuteen liittyvistä syistä.

– Sisätiloissa halusimme, että kantava runko on näyttävä. Materiaalikirjo on aito, rehellinen ja avoin, jotta näkyy, miten rakennus on tehty.

Lassila kertoo kirkkosalin olevan kävelytien läheisyyden vuoksi haastavalla paikalla. Oli mietittävä, miten saada intimiteettiä kirkkosalin tilaisuuksiin, joita ei saa häiritä, ja kuitenkin samalla tiettyä vuorovaikutteisuutta ulko- ja sisätilan välille. Ratkaisuksi tuli ensimmäisen kerroksen ikkunoissa näkyvä taideteos.

Kirkkosalin ylemmät ikkunat ovat valoa varten. Valo tulee tietyllä tavalla tiettyyn päivänaikaan, ja ikkunat vaikuttavat paljon pyhän tunnelman saavuttamiseen.

– Valolla viitataan sakraalitilassa taivaan valoon tai valoon, joka tulee ylhäältä. Valo on luonteva osa kirkon tunnelmaa, jotta päästään irti arjesta. Se on oleellista sakraalitilassa.

Ikkunat luovat myös syvyysvaikutelmaa: ne näyttävät seinän massiivisuuden ja paksuuden. Siitä syntyy ajatus, että sisällä voi olla ikään kuin turvassa ja suojassa.

Tikkurilan kirkon sisähahmon Lassila kertoo tulevan kirkon kolmion muotoisesta ulkohahmosta ja tiilen käytöstä. Kirkkorakennuksen kolmion muodon voi nähdä symbolisesti viittauksena Pyhään Kolminaisuuteen.

– Yleisesti ottaen en selittele symboliikkaa, mutta periaatteessa sen voi nähdä sellaisena, jos haluaa.

LASSILA ON tutustunut monenlaisiin kirkkoihin sekä Suomessa että ulkomailla. Petäjäveden vanhassa kirkossa häntä puhuttelee tietynlainen vaatimattomuus ja ajattomuus sekä sakraalitilan tunnelma.

Pyhyyden kokemus tilassa voi hänen mukaansa olla myös uskonnosta riippumatonta.

– Roomassa sijaitseva Pantheon on hyvä esimerkki. Se on alun perin tehty pyhäköksi seitsemälle jumalalle ja toimii nyt katolisena kirkkona. Pantheonin pyöreä cella kupoleineen on sisätilana uskomattoman vaikuttava.

Lassila sanoo Venetsian katolisten kirkkojen olevan runsaudessaan hämmentäviä.

– Ne voivat rikkaudessaan aiheuttaa voimakkaita tunteita ja sellaista että: mitä ihmettä!

– Tai sitten siellä voi kokea ihmisen pienuutta, ja nähdä itsensä oikeassa suhteessa ympäristöönsä.