Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon (ELCJHL) piispa Imad Haddad kertoo Israelin miehitysvallan alla Länsirannalla elävän kansansa olevan tällä hetkellä suuressa ahdingossa. Hän puhui suomalaiselle kuulijakunnalle perjantaina Helsingissä Suomen Lähetysseuran järjestämässä tilaisuudessa.
Tilanne miehitetyillä alueilla on Haddadin mukaan erittäin vaikea. Israelin rakentamat muurit ja sadat tiesulut tekevät alueella liikkumisesta palestiinalaisille vaikeaa. Lyhyidenkin matkojen tekeminen autolla voi kestää kauan tarkastuspisteillä odottelun vuoksi. Tämä vaikeuttaa elämää monella tavoin ja asukkaat kokevat valvonnan nöyryyttävänä.
— Kun vien tytärtäni autolla kouluun kotoamme Betlehemistä samalla Länsirannalla sijaitsevaan Beit Jalaan, matka voi kestää tuntikausia. 60 prosenttia Länsirannasta on tällä hetkellä Israelin armeijan valvonnassa. Mutta tarpeen tullen luku on sata prosenttia, he voivat tulla minne tahansa, piispa Haddad kertoi.
Hän kertoi myös modernia taidetta opiskelevasta tyttärestään, jonka iloiset opintomatkat alan museoihin ovat vaikeita monien tiesulkujen vuoksi. Piispa onkin hyvin huolissaan Palestiinan nuorisosta, joka on hänen mukaansa menettämässä elämän monien vaikeuksien vuoksi tulevaisuudenuskonsa.
Israel on perustettu vuonna 1948. Piispa Haddad viittasi esityksessään ”78 vuotta kestäneeseen miehitykseen”. Palestiinalaisten maiden haltuunotto on sen jälkeen ollut piispan mukaan systemaattista ja lisääntynyt. Länsirannan ja Gazan alueet Israel valtasi Jordanialta ja Egyptiltä vuoden 1967 kuuden päivän sodassa.
— Olemme historiamme kriittisessä pisteessä, piispa huomautti.
Siirtokuntalaiset käyttäytyvät piispan mukaan usein väkivaltaisesti ja ottavat haltuunsa palestiinalaiskylien viljelyksiä.
VUODEN 2023 jälkeen Gazassa on piispan mukaan surmattu Israelin asevoimien hyökkäyksissä yli 70 000 palestiinalaista. Hän luonnehti tapahtunutta ”aktiiviseksi kansanmurhaksi”. Väkivaltaa on myös Länsirannalla, jossa Israelin joukot ovat piispan mukaan kuluvan vuoden aikana surmanneet 98 palestiinalaista. Joukossa on 24 lasta.
Toinen iso ongelma liittyy elintärkeään veteen. Sadevettä lukuun ottamatta sen saaminen on pitkälti Israelin kontrollissa.
— Koko Länsirannan alueella on vedenkäytön rajoituksia.
Lisäksi Israel rakentaa Itä-Jerusalemiin ja Länsirannalle koko ajan lisää siirtokuntia, joita kansainvälinen yhteisö pitää laittomina. Siirtokuntalaiset käyttäytyvät piispan mukaan usein väkivaltaisesti ja ottavat haltuunsa palestiinalaiskylien viljelyksiä ja muita maita sekä esimerkiksi oliivisatoja — joka on muutenkin tänä vuonna ollut erittäin huono.
— Israelin armeija suojelee siirtokuntalaisia. Vuoden 2023 jälkeen Israel on hyväksynyt ainakin 22 uuden siirtokunnan rakentamisen palestiinalaisalueille.
Piispa pitää tätä kaikkea hyvin vaarallisena ihmismielille, kriisin molemmilla puolilla.
PIISPA HADDADIN mukaan Israel pidättää eräitä Länsirannan alueelta kerättyjä verotuloja, jotka kuuluisivat osaltaan Länsirannan palestiinalaisia osia hallinnoivan palestiinalaishallinnon (PA) käyttöön.
— Emme saa käyttöömme niitä rahoja, joita meidän kuuluisi saada. Tästä syystä monet palestiinalaiset eivät ole saaneet palkkojaan, piispa Imad Haddad kertoi kuulijoilleen.
Samassa tilaisuudessa mukana ollut, Lähi-idässä vieraillut Kuopion piispa Jari Jolkkonen totesi, että tilanne esimerkiksi suur-Betlehemin alueella lähestyy humanitaarista katastrofia.
— Siellä alueen ihmisillä ei ole töitä eikä tuloja. Ei ole varaa ostaa ruokaa eikä lääkkeitä, eikä maksaa koulumaksuja. Siksi on tärkeää, että tuemme kumppanuuskirkkojamme, Jolkkonen sanoi.
Kirkkomme juuret ovat syvällä Palestiinan historiassa ja sen kansan tämänhetkisessä tilanteessa.
ESITYKSENSÄ ALUSSA Piispa Haddad painotti, että hänen kirkkonsa ELCJHL — jolla on alueella noin 2 500 jäsentä — on vanha alkuperäiskirkko, vaikka se on perustettu vasta 1959.
— Meitä ei ole käännytetty emmekä ole lähetystyön tuloksia. Kunnioitan lähetystyöntekijöitä maassamme, mutta muistutan, että kirkot Palestiinassa ja Pyhällä maalla juontuvat takaisin ensimmäiseen helluntaihin. Sanon näin, vaikka olen luterilainen. Ja olemme myös miehitysvallan alla elävä kirkko, Haddad sanoi kuulijoilleen.
ELCJHL on pienestä koostaan huolimatta Luterilaisen maailmanliiton (LML) jäsen. Sillä on piispan mukaan kuusi seurakuntaa, joista yksi sijaitsee Itä-Jerusalemissa, neljä Länsirannalla ja kuudes Jordanian pääkaupungissa Ammanissa. Lisäksi kirkolla on neljä koulua, yliopisto ja muita laitoksia. Kirkko tekee yhteistyötä myös Itä-Jerusalemissa sijaitsevan LML:n Augusta Victorian sairaalan kanssa.
— Kirkkomme juuret ovat syvällä Palestiinan historiassa ja sen kansan tämänhetkisessä tilanteessa. Kaksi seurakunnistamme onkin pakolaisten perustamia.
ELCJHL:n läheisiä kumppaneita ovat LML:n lisäksi monet muut luterilaiset kirkot ja järjestöt, erityisesti Yhdysvaltojen suuri luterilainen kirkko ELCA, Saksan monet maakirkot ja Pohjoismaiden kirkot. Suomesta kirkon kumppaneina ovat erityisesti Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu.
Arabipotilaita ja lääkäreitäkin kohtaan on sairaaloissa esiintynyt myös vihamielisyyttä.
KOTIMAAN HAASTATTELUSSA piispa Haddad tarkentaa, että PA saa kyllä käyttöönsä Länsirannalla kerätyt arvonlisä- ja tuloverot. Mutta Israel ei ole tilittänyt PA:lle runsaita ulkomaankaupasta kertyneitä tullimaksuja, joita kertyy esimerkiksi Jordanian kautta tulevasta kaupasta.
Kun yhteiskunnan toiminnot rapistuvat, koskee se palestiinalaisalueilla myös terveydenhoitoa. Palestiinalaisten pääsy hoitoon myös Israelin puolelle on joissakin tapauksissa piispan mukaan mahdollista, jos erityiset kulkuluvat ovat kunnossa.
— On Israelin sairaaloita ja sitten palestiinalaissairaaloita Itä-Jerusalemissa. Mutta ilman kulkulupia Länsirannalta ei voi mennä hoitoon kumpaankaan, piispa sanoo viitaten esimerkiksi sukulaistensa kokemuksiin.
Israelin sairaaloihin menevillä voi Haddadin mukaan olla myös ikäviä kokemuksia.
— On kertomuksia siitä, että arabipotilaita ja lääkäreitäkin kohtaan on sairaaloissa esiintynyt myös vihamielisyyttä. Minulla ei kuitenkaan ole asiasta konkretiaa.
Hamasin lokakuun 2023 hyökkäys antoi Israelille mahdollisuuden tehdä ”mitä se ikinä halusi”.
TERRORISTIJÄRJESTÖ HAMAS hyökkäsi lokakuussa 2023 yllättäen Israeliin, surmaten yli tuhat israelilaista. Maailmalla laajasti tuomittu hyökkäys oli raaka ja se iski lujasti israelilaisten turvallisuudentunteeseen: olihan se suurin juutalaisiin kohdistunut joukkomurha sitten holokaustin. Millä tavalla se on vaikuttanut jo vuosikymmeniä kestäneeseen Israelin ja Palestiinan konfliktiin?
Piispa Haddad pitää Hamasin kolmen vuoden takaista hyökkäystä pahana asiana kaikille osapuolille.
— Se oli paha meille ja israelilaisille. Se oli vastoin omia kristityn ja ihmisyyden periaatteitani. En voi tukea sitä, piispa sanoo.
Haddad painottaa kuitenkin sitä, että Hamasin lokakuun 2023 hyökkäys antoi Israelille mahdollisuuden tehdä ”mitä se ikinä halusi”, ilman että kukaan estäisi Israelia.
Seurauksena Hamasin hyökkäyksestä Israel hyökkäsi ennen näkemättömällä voimalla Gazaan. Alueella on kuollut kymmeniä tuhansia palestiinalaisia, joukossa hyvin paljon siviilejä.
— Kuten Hamasia voidaan pitää vastuullisena teoistaan, myös Israelia on pidettävä vastuussa siitä, mitä se tekee.
ISRAELIN JA PALESTIINAN kriisissä kohtaavat nykyisin kaksi eri kansaa, kolme tai neljä uskontoa ja monta kulttuuria. Narratiivit esimerksi siitä, mitä alueen historiassa on tapahtunut, voivat vaihdella suuresti. Kyse on pohjimmiltaan oikeudesta alueeseen.
Israelilaisille on tärkeää, että heidän esi-isillään oli alueella kuningaskuntia — Juuda ja Israel — tuhansia vuosia sitten. Ne tunnetaan parhaiten Vanhan testamentin kertomuksista, mutta myös arkeologisesti.
Laajemman Lähi-idän kontekstissa Israelia tai sen suuria juutalaisia kaupunkeja ei välttämättä ole edes merkitty joidenkin arabimaiden kouluissa käytettyihin karttoihin. Mitä taistelevien narratiivien tilanteessa esimerkiksi Palestiinalaisalueiden kouluissa opetetaan alueen esihistoriasta?
Piispa Haddad ei usko, että asiaa käsitellään kouluissa, mutta lisää, ettei kukaan kiistä raamatullisen Israelin olleen olemassa.
— Kukaan ei kiistä Israelin kahden muinaisen kuningaskunnan olleen olemassa. Historiallisessa keskustelussa voidaan tietysti keskustella siitä, miten laajoja tai vaikuttavia ne olivat. Mutta eihän sitä kiistetä: se on osa meidänkin historiaamme, maamme historiaa. Se on osa sitä, joka on muokannut meitä palestiinalaisia.
Raamatun alueellista terminologiaa ei Haddadin mukaan saisi kuitenkaan tuoda tämän ajan poliittiseen keskusteluun.
— Kiistäisin esimerkiksi Juudea- ja Samaria-termien käyttämisen nykyaikana. Emme me [Länsirannalla] ole Juudeaa ja Samariaa. Sellainen on Raamatun käyttöä alistamaan meidät palestiinalaiset sorrolle ja epäoikeudenmukaisuudelle. Se on Raamatun käyttöä eliminoimaan meidän olemassaolomme palestiinalaisina. Ei niin kukaan voi tehdä, Haddad sanoo.
Piispa ei halua kiistää mitään narratiivia, mutta hän toteaa niiden taistelevan keskenään.
JOTKUT MUSLIMIPOLIITIKOT, kuten vuonna 2004 edesmennyt PLO:n johtaja Jasser Arafat, tai jopa oppineet ovat esimerkiksi eri aikoina kiistäneet, että Jerusalemin Temppelivuorella olisi koskaan ollut muinaisten israelilaisten temppeleitä. Varsinkaan jokseenkaan siinä, missä jo yli tuhat vuotta on seissyt Kalliomoskeija.
Haddad toteaa kristittynä uskovansa, että Salomon temppeli on vuorella ollut, vaikka sen tarkkaa sijaintia ei voidakaan arkeologisesti tietää.
— Siitä ei ilmeisesti ole jäänyt arkeologisesti osoitettavia jälkiä? Se on minun vajavainen tietämykseni asiasta.
— Mutta mitä sitten uskonkaan, minun rooliini ei kuulu asian uskominen. Se kuuluu juutalaisille uskoville. He uskovat, että siinä on ollut heidän [uskonsa] paikka. Heillä on oikeus uskoa, loukkaamatta myös toisten oikeutta uskoa, piispa sanoo.
Tällä Haddad viittaa juutalaisten rukoilemiseen Jeesuksen aikaisen Herodeksen temppelin alustana toimineen Länsi- eli Itkumuurin juurella ja toisaalta muslimien rukoilemiseen ylhäällä moskeijassaan.
Haddad toteaa, että eri puolien kouluissa ei alueen historiaa käsiteltäessä juurikaan mainita toista osapuolta.
— Esimerkiksi israelilaisissa kirjoissa puhutaan Israelin vapaussodasta ja Israelin valtion syntymisestä israelilaisia varten. Mutta palestiinalaisten samassa yhteydessä kokemaa katastrofia, (arabiaksi ”Nakhba”) ei mainita. Nämä ovat kuitenkin tosiasioita, joita ei pitäisi jättää huomiotta.
Piispa ei halua kiistää mitään narratiivia, mutta hän toteaa vain niiden taistelevan keskenään.
— Molemmat narratiivit ovat olemassa. Se tuska, mitä koettiin 1948 [palestiinalaiset], on yhtä todellista kuin se, mitä koettiin 1930-luvulla [natsi-Saksan juutalaiset].
PALESTIINALAISHALLINNON VAALIT on jälleen kerran siirretty. Piispa Haddad kertoo olevansa pahoillaan asiasta.
— Minulle vaalien pitämättömyys oli suuri pettymys.
Puhuessaan useiden kuulijoiden edessä Lähetysseuran tilanteessa hän totesi, että demokratia ja vaalit voivat toimia vasta, kun se saa toimia turvallisessa ympäristössä. Länsirantakaan ei nyt ole sellainen.
Onko PA:n toiminnassa jotakin, joka ei toimi?
— Minun näkökulmastasi PA:n ongelma on se, että se ei toimi, kuten sen pitäisi toimia. Ymmärrän sen vaikeudet ja asiassa olevat vaarat. Hyvän hallinnon tiellä on paljon esteitä. Ymmärrän, että muutoksen tekeminen ei ole helppoa, piispa toteaa Kotimaan haastattelussa.
Hän kertoo kuitenkin haluavansa nähdä sellaisen palestiinalaisen hallinnon johdon, joka puhuu ja toimii tavalla, joka nousee kansan sydämestä.
— Tietenkin me tarvitsemme vaalit. Tarvitsemme johtoa, joka on kykenevä puhumaan kansan kipujen ja ilojen puolesta. Mutta näin kauan jatkunut tilanne panee hallinnon hankalaan asemaan.
Monet ihmiset pelkäävät sanoa kaikkea sitä, mitä he haluaisivat sanoa.
MEDIAT OVAT avainasemassa Lähi-idän ja myös Israel-Palestiinan kriiseissä erilaisten tapahtumien ja prosessien sanoittajina ja kriitikkoina. Miten piispa arvioi alueen medioiden sananvapautta?
Piispa Haddad ei halua ottaa asiassa kantaa Israelin tilanteeseen, vaikka hän pystyykin seuraamaan Israelin arabiankielisiä medioita. Hän kertoo, ettei tunne tilannetta tarpeeksi hyvin. Palestiinalaisten medioiden suhteen hän toteaa, ettei usko niiden sananvapauden olevan aivan täydellistä.
— En usko Palestiinassa olevan mediasensuuria. Mutta monet ihmiset pelkäävät sanoa kaikkea sitä, mitä he haluaisivat sanoa. He ovat varovaisia.
Palestiinan lehdet voivat piispan mukaan arvostella myös palestiinalaishallintoa.
— Joskus niin tapahtuu, mutta ei niin paljon, kuin minun mielestäni pitäisi. Palestiinalaishallinto ei ole mitään enkelien hallintoa, piispa Haddad sanoo.
MITÄ USKONTOJEN suhteisiin palestiinalaisalueilla tulee, piispa Haddad kertoo suhteiden esimerkiksi muslimijohtajiin olevan hyvät. Johtajat tapaavat toisiaan, mutta asiassa on syvempikin puoli:
— Me elämme yhdessä. Minulla ei ole mitään ongelmia muslimien kanssa. Sen sijaan minulla on ongelmia kolmen eri osapuolen fanaatikkojen kanssa: juutalaisten, muslimien ja kristittyjen fanaatikkojen kanssa. Minulla on ongelmia niiden kanssa, jotka torjuvat toisen osapuolen tai kiistävät hänen oikeutensa ajatella eri tavalla.
Piispa korostaa sitä, että muslimien ja kristittyjen välillä ei Palestiinassa ole kysymys vainosta.
— Molemmilla puolilla on kuitenkin ihmisiä, jotka ovat fanaatikkoja.
Palestiinan sorrettu ja kärsivä kansa tarvitsee piispan mukaan oikeudenmukaisuutta. Tilanne Israelin ja Palestiinan suhteissa on kuitenkin koko ajan heikkenemässä. Kirkko puhuu kaikkialla toivosta. Onko piispa toiveikas?
— Kristittynä olen aina toiveikas, koska se on osa uskoani. Mutta en ole optimisti, koska olen realisti, piispa Haddad tiivistää.
Hän kertoo ”lukevansa rivien välistä” alueensa tilannetta ja politiikkaa. Se tekee hänen mukaansa vaikeaksi olla optimisti.
Toivo ei ole piispalle mikään iskulause.
— Sen sijaan se merkitsee toimimista.
Piispa Imad Haddad toivottaa länsimaiset kristityt vierailemaan Pyhällä maalla. Hän muistuttaa kuitenkin eräistä yksityiskohdista.
— Ensinnäkin: Kun tulette Pyhälle maalle, ette tule ainoastaan Israeliin. Tämä koskee myös Jerusalemia. Toiseksi: kun tulette, muistakaa, että siellä asuu ihmisiä, sekä israelilaisia että palestiinalaisia, jotka kutsuvat paikkaa kodikseen. Se alue ei siis ole mikään iso museo. Siellä eletään todellista elämää. Toivon matkailijoiden muistavan tämän ja kunnioittavan sitä, piispa Imad Haddad sanoo.
Lue lisää piispa Haddadista ja Israelin-Palestiinan tilanteesta:
Kolumni: Pyhän maan kristityt ovat ahtaalla
Imad Haddad vihittiin Jordanian ja Pyhän maan luterilaiseksi piispaksi — Katso kuvat
Imad Haddad on valittu Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi
Ilmoita asiavirheestä