Israelin presidentti Isaac Herzog puhui keskiviikkona 23. syyskuuta 2026 Israelin asevoimien panssarijoukkojen vuosittaisessa muistotilaisuudessa.
Puheensa aluksi Herzog rukoili aiemmin samana päivänä terrori-iskussa haavoittuneen reserviläisen pikaisen paranemisen puolesta. Tämän jälkeen hän käsitteli YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa tällä viikolla esitettyä Israelin kansainvälistä arvostelua. Israelia ovat arvostelleet yleiskokouksessa tiukasti esimerkiksi Iranin presidentti Masoud Pezeshkian ja Jordanian kuningas Abdullah II.
— Kun johtajat eri puolilta maailmaa kokoontuvat YK:n yleiskokoukseen ja osa heistä hyökkää Israelia vastaan, on tärkeää muistuttaa kaikkia yhdestä asiasta: kukaan ei tule koskaan pystymään pyyhkimään totuutta pois. Totuutta, joka johti meidät tähän puolustussotaan, jota käymme edelleen. Maailmalla ei ole oikeutta pyyhkiä lokakuun 7. päivää pois tästä kertomuksesta, Isaac Herzog sanoi puheessaan.
Herzog myös vetosi maailman johtajiin:
— Älkää menettäkö moraalista kompassianne, älkääkä vaatiko Israelilta sellaista, mitä ette vaatisi omilta mailtanne. Israel tavoittelee aina rauhaa, mutta emme koskaan hyväksy terrorismia – emme Gazasta, emme Juudeasta ja Samariasta, emme Libanonista emmekä Iranista.
Hän jatkoi vielä samasta aiheesta:
— On sietämätöntä, että jotkut kiirehtivät niin helposti tuomitsemaan ja hyökkäämään Israelia vastaan, mutta unohtavat niin nopeasti jihadistiset viholliset, joita vastaan me taistelemme, Isaac Herzog totesi.
Myös muut israelilaiset poliitikot ovat ottaneet tyrmistyneinä vastaan YK:ssa kuluneella viikolla esitetyn Israel-kritiikin. Jo vanhastaan on Israelissa arvosteltu sitä, että maailman poliitikkojen ja medioiden keskuudessa vaikuttaa esiintyvän selkeää kaksoisstandardia Israelin toimista uutisoitaessa.
Gazan sota alkoi israelilaisen näkemyksen mukaan Hamasin hyökkäyksestä, jolloin Israelin toimet ovat puolustussotaa.
ISRAEL ON viime vuosina ollut laajenevan kansainvälisen arvostelun kohteena: sen sotilaallisia toimia Gazassa sekä Länsirannalla, Libanonissa ja Syyriassa on joidenkin valtioiden, poliitikkojen, ulkomaiden kansalaisten tai kansainvälisten toimijoiden pidetty oikeudettomina, väärinä tai kohtuuttomia.
Israel ei kriitikkojensa mielestä kunnioita miehitettyjen alueiden palestiinalaisten oikeutettuja vaatimuksia miehityksen lopettamisesta, itsemääräämisestä ja pyrkimyksistä itsenäisen Palestiinan valtion luomiseksi. Lisäksi palestiinalaiset haluavat useita vuosikymmeniä sitten Israelista ja palestiinalaisalueilta paenneiden palestiinalaisten jälkeläisille oikeutta palata kotiseuduilleen.
Oma laajalti kritisoitu lukunsa on Israelin asutustoiminta, jossa miehitetyn Länsirannan alueelle on vuosikymmenien mittaan rakennettu haltuun otetulle maalle siirtokunniksi kutsuttuja asutuskeskuksia sadoille tuhansille juutalaisille muuttajille. Tätä on pidetty laajalti kansainvälisen oikeuden vastaisena.
Vuosien kuluessa on eri kansainvälisillä foorumeilla vaadittu myös erilaisia Israeliin kohdistuvia boikotteja.
Israel ja sen tukijat eri puolilla maailmaa puolestaan arvioivat juutalaisvaltion käyvän toistuvasti oikeutettua puolustussotaa terroristeja ja vihamielisiä Lähi-idän maita, kuten Irania vastaan. Kuluneen vuoden aikana Iran ja Israel ovat iskeneet ohjuksilla ja kauaskantoisilla drooneilla toisiaan vastaan.
Erityisesti Gazan tapauksessa Israel ja myös presidentti Herzog muistavat terroristijärjestö Hamasin 7. lokakuuta 2023 Gazasta käsin toteuttaman raa´an yllätyshyökkäyksen, jossa surmattiin lähes 1 200 israelilaista siviiliä ja sotilasta. Lisäksi 251 israelilaista siepattiin Gazaan panttivangeiksi.
Nykyinen Gazan sota alkoi israelilaisen näkemyksen mukaan juuri tästä hyökkäyksestä, jolloin Israelin toimet ovat puolustussotaa. Sodassa Israelin asevoimat ovat moukaroineet suuria osia Gazan kaistasta raunioiksi. Useita kymmeniä tuhansia gazalaisia, suurin osa siviilejä, on menehtynyt Gazan sodassa.
ISAAC HERZOG (s. 1960) on Israelin työväenpuoluetta (Ha‘Avoda) edustava poliitikko. Hänen puolueensa edustaa sosiaalidemokratiaa ja sionismia. Herzog valittiin Israelin parlamenttiin ensi kertaa vuonna 2003. Israelin presidentiksi hänet valittiin vuonna 2021.
Israelissa presidentin rooli on enimmäkseen seremoniallinen ja symbolinen. Todellista poliittista toimeenpanovaltaa maassa käyttää pääministeri.
Herzog osallistuu säännöllisesti synagogajumalanpalveluksiin ja hartauksiin. Hän on toimessaan muistuttanut myös eri uskontojen jakamasta yhteisestä hyvästä ja yhteisistä moraalisista arvoista. Israelin väestöstä noin 75 prosenttia on juutalaisia, maan arabikansalaiset ovat enimmäkseen sunnimuslimeja. Eri kirkkoihin kuuluvia kristittyjä, enimmäkseen arabeja, on noin 2 prosenttia väestöstä.
Isaac Herzogin isä Chaim Herzog (k. 1997) toimi myös Israelin presidenttinä vuosina 1983—1993.
Ilmoita asiavirheestä