
Ensin valmistui sukat, sitten sormikkaat ja lopuksi huivi. Kirjastovirkailija Anna Kaisa Piispanen osallistui kahdella neuleella Leppävirran seurakunnan kirkkoneulekilpailuun. Kilpailutyöt olivat lokakuussa mukana kirkon 180. juhlavuoden näyttelyssä Leppävirran kirjastolla.
– Kirkkoneulekilpailu oli tosi kiva lisä juhlanäyttelyyn, se pehmensi ja teki näyttelyn läheiseksi. Iät ajat olemme tehneet lähetystyönä neuleita, se on osa kirkon toimintaa, Piispanen sanoo.
Satoja neuleita, kuten villasukkia, puseroita, huiveja ja pipoja on valmistunut Piispasen käsistä. Kirkkoneulekilpailussa inspiraation tuli nousta kirkon historiasta, arkkitehtuurista tai koristeista.
Piispasella sattui kotona olemaan juuri sopivan väriset langat.
– Mietin, että kaikki varmaan tekevät pyöreän ikkunan. Sormikkaisiin tein pintaneuletta, jossa penkkien uurteet tulivat esille värien kautta.
KILPAILUUN EI voinut osallistua kuin kahdella työllä, joten Piispanen jätti sukat pois kisasta. Hän käy silloin tällöin Leppävirran kirkon messussa ja seurakunnan tapahtumissa, sekä vie tavaraa kirpputori Valkeaan lähettiin.
– Tämä oli mukava haaste. Viime vuonna osallistuin Säätytalon sukka 2025-suunnittelukilpailuun. Se oli hyvin hauskaa. Sain kunniamaininnan.
Piispanen on myös yksi 2019 julkaistun Villasukkia Strömsöstä -kirjan tekijöistä. Hän pitää Carl Ludvig Engelin suunnittelemaa Leppävirran kirkkoa vähäeleisen kauniina.
– Siellä ei ole mitään liikaa. Kaikki on kohdallaan. Se on aika hulppean kokoinen, ja valo on siellä aivan upeaa.
KIRKKOHERRA Kirsti Tapanainen kertoo, että kirkkoneulekilpailun osallistujia oli lopulta neljä. Voittaja selviää näyttelyn yleisöäänestyksellä, kolme parasta saa lahjakortin ensimmäisen adventin juhlamessussa. Tapanaisen lisäksi työryhmässä ovat diakoniapappi Kirsi Heikkinen ja kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Hanni-Mari Ojala.
Tapanaista kiehtoi varsinkin neuleiden taustalla olevat ajatukset, kun hän pääsi tutustumaan kilpailutöihin.
– Se oli silkkaa ihastumisen huokailua. Ihan en sovitellut niitä, mutta melkein.
Tapanaisen mukaan monessa työssä on kirkon kuva.
– Näissä on vähän toinen näkökulma, kivikirkko voi olla myös pehmeä.
Yksi paikkakuntalainen oli tehnyt upeat säärystimet näyttelyyn, vaikka ei halunnutkaan osallistua kilpailuun. Koko idea sai alkunsa, kun mietittiin, mitä kivaa voisi tehdä kirkon juhlavuoden kunniaksi.
– Kirkkosukkia on tehty monessa seurakunnassa, mutta meillä Hanni-Mari Ojala laajensi ajatusta neuleeksi.
Kilpailuun osallistuneiden neuleohjeiden julkaisuoikeus siirtyy seurakunnalle, joka voi käyttää neuleita esimerkiksi lahjoina tai diakoniatyössä.
– Ties vaikka itse kokeilisin voittajaneuleen ohjetta, Tapanainen sanoo.
Jos jollakulla on kopassa vielä kirkkoneule, Tapanainen kannustaa julkaisemaan kuvan siitä somessa, vaikka itse kilpailuun ei enää voikaan osallistua.
JUHLAVUODEN OHJELMASTA Tapanainen nostaa esille keväällä järjestetyn Marja Annalan luennon kirkon historiasta. Tärkeä kohokohta oli myös Eeva-Liisa Pennasen käsikirjoittama Ka(i)tselmus kirkossa -kantaesitys lokakuun lopussa. Näytelmä esittelee kirkon rakentamisen vaiheita ja ihmisiä.
Entä miltä näyttää Leppävirran kirkon tulevaisuus?
– Jos oikein hyvin käy, ensi vuonna alkaa uuden katon tekeminen. Parannamme myös esteettömyyttä ja saavutettavuutta.
Lue lisää neulomiseen liittyviä juttuja:
Tuija Hokkanen suunnitteli Vesannon ja Tervon kirkoille omat sukat
Aija Frantzi neuloi Ukrainan presidentille villapaidan
Ilmoita asiavirheestä
