Piispainkokous päätti käynnistää teologisen dialogin Utrechtin unionin vanhakatolisten kirkkojen kanssa. Dialogi käydään vuosina 2027–2029. Valtuuskunnan jäseniksi nimettiin piispa Matti Repo (pj.), piispainkokouksen pääsihteeri Anna-Kaisa Inkala ja johtava asiantuntija Tomi Karttunen.
Vanhakatoliset kirkot syntyivät 1700- ja 1800-luvuilla erkanemalla roomalaiskatolisesta kirkosta vastareaktiona Rooman kirkon keskittämiskehitykselle. Utrechtin unioni perustettiin vuonna 1889, ja siihen kuuluu nykyisin seitsemän kansallista kirkkoa: Alankomaiden, Saksan, Sveitsin, Itävallan, Tšekin, Kroatian ja Puolan vanhakatoliset kirkot. Vanhakatolilaiset ovat pieni kirkkokunta: heidän jäsenmäärä on yhteensä noin 65 000.
Näiden kirkkojen hallinnossa piispat, papit ja maallikot osallistuvat yhdessä päätöksentekoon. Kirkot hyväksyvät naispappeuden, ja vastikään valittiin ensimmäinen nainen vanhakatoliseksi piispaksi.
Johtava asiantuntija Tomi Karttunen kertoo, että ulkosuomalaistyössä etenkin Alankomaissa ja Sveitsissä on yhteyksiä vanhakatolilaisiin.
— Papeilta tullut vuosien varrella toivomuksia, että yhteyttä voitaisiin kehittää, ajatellen sitä kautta esimerkiksi entistä luontevampaa tilojen lainausta ym. resursseja, Karttunen kertoo.
Vanhakatoliset ovat Karttusen mukaan aktiivisia ekumeenisessa liikkeessä ja tapaamisissa vanhakatolisten kanssa he ovat Ruotsin kirkon kanssa solmitun yhteyden jälkeen kiinnostuneita kehittämään yhteyksiä myös Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
— Anglikaanien kanssa vanhakatolisilla on ekumeeninen yhteys jo 1930-luvulta lähtien ja he ovat kiinnostuneita kehittämään yhteyksiä Porvoon kirkkoyhteisön jäsenkirkkoihin. Vireillään on myös hanke, jossa vanhakatoliset voisivat liittyä luterilais-roomalaiskatoliseen yhteiseen julistukseen vanhurskauttamisopista kansainvälisesti.
Karttusen mukaan anglikaanien ja Ruotsin kirkon kanssa solmitun ekumeenisen yhteyden pohjalta voisi tavoitella vastaavaa myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Utrechtin unionin vanhakatolisten välillä.
— Tämä edellyttää keskinäistä tutustumista ja teologisia keskusteluja, vaikka dialogiraportti Ruotsin kirkon kanssa antaa jo hyvän pohjan. Ei tarvitse lähteä liikkeelle alusta, vaan voi olettaa yhteyden vahvistamisen olevan nyt entistä helpompaa, Tomi Karttunen sanoo.
Lue lisää ekumeniasta:
Suomen Ekumeenisen Neuvoston uuteen koulutukseen toivotaan kaiken ikäisiä eri kirkkokunnista
Ekumeeninen teko -tunnustus Oulun elävälle yhteistyölle
Ilmoita asiavirheestä