Pyhän Pius X:n pappisveljeskunta SSPX nousi kansainvälisen huomion kohteeksi vihittyään neljä uutta piispa ilman paavin valtuutusta Sveitsin Écônessa. Jo etukäteen Vatikaani varoitti mahdollisista seurauksista ja vihkimyksen jälkeen Vatikaanin valtiosihteeri, kardinaali Pietro Parolin totesi, että toimenpiteet voivat olla vakavia. Ennen vihkimystä jopa paavi Leo oli pyytänyt veljeskuntaa pidättäytymään vihkimisestä.

Pian Vatikaanin kerrottiin ekskommunikoineen ainakin 750 veljeskuntaan kuuluvaa pappia. Myös maallikoita ja yhteisön aktiiveja odottaa sama kohtalo, elleivät he erkane veljeskunnasta. 

Veljeskunta on viime aikoina pyrkinyt saamaan jalansijaa myös Suomesta. Yhteisön suomenkielisen sivuston mukaan ensimmäinen veljeskunnan messu vietettiin Suomessa 1.12.2024. Kotimaa kysyi suomen katolilaisilta, mitä yhteisöstä ajatellaan. 

Helsingin katolisen hiippakunnan viestintäjohtaja Marko Tervaportti painottaa, että hänen käsityksensä mukaan veljeskunnan messuihin osallistuu Suomessa tusinan verran ihmisiä ja messuja viettävä pappi saapuu Virosta.

— Kysymys on Suomenkin mittakaavassa hyvin pienestä joukosta. 

Protestina Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen linjauksille perustettu sääntökunta syntyi ensi näkemältä liturgisten erimielisyyksien tähden: arkkipiispa Marcel Lefebvre seuraajineen katsoi uudistusten turmelleen messun. Erityisesti latinan kielen käytön radikaali vähentäminen  sysäsi joukkoa etäämmälle. 

Tervaportin mukaan kuilu sääntökunnan, kirkon ja Rooman välillä on kuitenkin leventynyt ja liturgiset syyt ovat enää pintapuolisia.

— Ongelma ei olisi paisunut tällaiseksi, jos kyseessä olisivat vain liturgiset erimielisyydet. 

Tervaportin mukaan isoja erottavia näkemyksiä ovat esimerkiksi suhde ekumeniaan ja uskontojen väliseen vuoropuheluun. 

— Myös muita kanonisia ja dogmatiikkaan liittyviä näkemyseroja on olemassa. Näkemykseni mukaan kysymys on siis myös tänä päivänä jopa pääsääntöisesti opillisista, ei pelkästään liturgisista asioista.

Paavi Benedictus XVI:n kaudella kirkko pyrki lähentymään SSPX:n kanssa uudelleen. Tervaportti kertoo Benedictuksen motiivien olleen kirkon ykseyden vahvistamiseen ja vanhamuotoisen liturgian aseman parantamiseen liittyviä.

— Hän vapautti vuonna 1988 ekskommunikoidut yhteisön piispat kirkollisista rangaistuksista. Franciscuskin pyrki yhteyteen joukon kanssa myöntämällä, että heidän vihkimänsä avioliitot ovat päteviä, samoin kuin heidän synninpäästönsäkin. 

Tervaportti alleviivaa, että uuden luvattoman vihkimyksen myötä nämä vapaudet on nyt purettu ja peruttu. 

— On valtavan ongelmallista ja surullista, että vihitään piispoja ilman paavin mandaattia. Se hajottaa kirkon ykseyttä ja siksi kirkon on reagoitava. Onneksi rivien väleistä voi ehkä lukea, että molemmilla puolilla on tämän huipennuksen jälkeen toiveita myös vakavien keskustelujen käynnistämisestä tilanteen normalisoimiseksi. 

SSPX:N SUOMENKIELISTEN sivujen mukaan Helsinkiin on syksyksi suunnitteilla ainakin kahdeksan messua. Teologian tohtori ja tietokirjailija Emil Anton kertoo käyneensä tutustumassa yhteisön messuun muutama kuukausi sitten.

— Siellä oli kymmenenisen henkilöä, vanhempia naisia ja nuoria miehiä. Suomalaisen katolilaisuuden kentällä kysymys on aivan marginaalisesta ilmiöstä. 

Anton kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että käydessään messuvieraana, kukaan ei kiinnittänyt häneen juuri mitään huomiota. 

— Usein jos näin pieneen yhteisöön tai ryhmään saapuu uusi kävijä, häntä pyritään kutsumaan uudestaankin tai sitouttamaan edes jotenkin.

Anton kokee, ettei yhteisöllä ollut juurikaan kiinnostusta uusia tulijoita kohtaan.

— Jokainen tuntui olevan hoitamassa omaa hartauselämäänsä. Yhteisö vaikutti jokseenkin sisäänpäinkääntyneeltä. 

Antonin mukaan leviämismahdollisuuksia periaatteessa voisi olla, sillä traditionalistiset virtaukset kiinnostavat ja piirit ovat pienet. 

— Toisaalta nyt kun Roomasta julistettiin heille ekskommunikaatio, se varmasti pysäyttää monen kiinnostuksen siihen suuntaan.

Anton muistuttaa, että vanhoista messuista kiinnostuneille on tarjolla ihan ”laillinenkin” vaihtoehto, Gregorius-yhdistyksen järjestämät vanhat messut.

— Ne ovat todella suosittuja. Viimeksikin kun kävin oli Helsingin Marian kirkko ihan täynnä. 

Kuten Tervaporttikin, myös Anton hahmottaa Vatikaanin ja pappisveljeskunnan välirikon syynä laajemmat teologiset erot, ei pelkkää liturgiaa. 

— He eivät ole järin innostuneita ekumeniasta eivätkä uskontodialogista. Ei kaveerausta harhaoppisten kanssa. 

Anton kertoo, että pappisveljeskunta myös peräänkuuluttaa katolisten maiden valtionuskonnoksi katolilaisuutta. 

— Uskonnonvapautta vastustetaan.

Antonin tietojen mukaan SSPX:llä ei ole omaa pappia Suomessa vaan papit saapuvat muista maista.

— Kun minä kävin, pappi oli tullut Puolasta.

Ilmoita asiavirheestä