
Yli-Maariassa metsälaavulla raikaa ilmoille riemunkiljahdus.
– Täällä on paljon jotain punaisia marjoja! Onko ne kirsikoita? Saako niitä syödä?
Alkamassa on Maarian seurakunnan ja Turun kaupungin yhteistyössä järjestämä metsäperhekerho. Luonnon äärelle kokoontuu kuukausittain kymmeniä osallistujia.
Syyskuisena keskiviikkona laavulle on saapunut yli 40 lasta ja aikuista. Kerhon tavoitteena on perheiden luontosuhteen vahvistaminen, kestävän elämäntavan opettaminen ja opastaminen luontoystävällisen elämäntavan poluille, ympäristökasvattajat, Maarian seurakunnan lastenohjaaja Laura Roivas ja Turun kaupungin varhaiskasvatuksen opettaja Marianne Paappa kertovat.
Roivaksen mukaan seurakunnan strategiassa ja vahvana läpileikkaavana painopisteenä on, että kirkko kantaa vahvaa vastuuta ympäristöstä. Ulkoleikkikerhotoiminta ja vauvojen luontokylvyt yhdessä metsäperhekerhon kanssa tukevat hyvin tätä painotusta.
Metsäperhekerhon ohjelmassa on ollut niin luonnon tutkimista luuppien ja mikroskooppien avulla kuin sieniretkiä ja lintujen äänien opettelua.
– Talvella on ihmetelty hiljaista, lumista, nukkuvaa metsää ja keväällä saatu seurata kuinka se on herännyt taas eloon, Roivas luonnehtii.
Tällä kertaa juhlistetaan Suomen luonnon päivää tutustumalla jokaisenoikeuksiin, keksitään satuja eläinkorteista ja lausutaan yhdessä luontovala.
LUONTOBAROMETRI 2025 -kyselytutkimuksen tulosten perusteella luonto on meille suomalaisille merkittävä asia. Haasteita kuitenkin riittää.
– Kaupungistumisen myötä arjen luontokontaktit voivat vähentyä. Lisääntynyt ruutuaika ja digitaalinen vapaa-aika voivat viedä aikaa ulkoilulta, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.
Luonto vetää kuitenkin yhä puoleensa.
– Muuttuvassa maailmassa luonto tarjoaa jotain tuttua ja pysyvää.
Lasten ja aikuisten luontosuhteessa on eroja. Lapsilla suhde on usein leikillisempi ja moniaistisempi. Tyrväisen mukaan lapselle luonto on paikka leikkiä, tutkia ja seikkailla.
Tyrväisen mukaan lapsen luontosuhde rakentuu omakohtaisten ja toistuvien kokemusten kautta. Ne luovat pohjaa luontosuhteelle ja voivat vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen.
Jo lyhytkin luonnossa oleminen lisää energiaa ja parantaa mielialaa. Se lisää myönteisiä ja vähentää kielteisiä tunteita, parantaa tehtäväsuoriutumista ja tarkkaavaisuutta sekä vahvistaa itsetuntoa.
– Metsän äänimaisema, tuulen humina, lehtien havina ja lintujen laulu voivat rauhoittaa. Luonnossa voi löytää tilaa ajatella, jäsentää ajatuksiaan ja tarkastella asioita uudesta näkökulmasta.
Tyrväinen kertoo, että luonnossa voi kokea olevansa osa laajempaa kokonaisuutta, mikä vahvistaa merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

YLI-MAARIASSA NOOA Kauppila, 6, rientää innostuneesti ja ylpeästi kertomaan Aava Niemen, 5, kanssa löytämästään kärpässienestä ja varoittaa viisaasti, että koska se on myrkyllinen, sitä ei saa syödä.
Kauppilat kertovat olevansa aktiivisia kävijöitä metsäperhekerhossa.
– Lapset selvästi tykkäävät. On mahdollisuus liikkumiseen, mutta luonto myös rauhoittaa, sanoo Heidi Kauppila.
– Kotona jos kaikki paikat ovat täynnä tavaraa eikä silti ole mitään tekemistä, metsässä ei tule tylsää hetkeä, Markus Kauppila on huomannut.
Luonto kehittää lasten mielikuvitusta. Luonnossa ei tarvitse mitään virikkeitä tai leluja.
– Lapset ottavat tuosta vain jonkun kepin ja alkavat rakentaa, Markus Kauppila sanoo.
TÄNÄÄN KERHOSSA luovuutta ruokitaan keräämällä itse valittuja luonnonaarteita, kuten sammalta ja käpyjä tulitikkurasiaan. Sellaisen kokosi taskuunsa myös säveltäjä Jean Sibelius työnsä inspiraatioksi muistuttamaan metsän tuoksuista.
Luonto irrottaa hektisestä arjesta ja metsäperhekerhossa pienestäkin osataan nauttia. Elämykseksi saattaa riittää makkaranpaisto laavunuotiolla tai puolukoiden löytäminen.
Joosua Kauppilan, 11, mielestä kivointa metsässä ovat eläimet, erityisesti oravat, joita hän on kerhossa bongaillut.
Yksi syy Kauppiloille osallistua kerhoon on se, että he tulevat sinne perheenä.
Laura Roivas uskoo, että kävijöitä houkuttelee paikalle myös se, että kerho on maksuton eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.
Monelle metsäperhekerhossa kävijälle myös sen hengellinen anti on merkityksellistä.
– Kaikki tässä ympärillä on Jumalan luomaa, ja metsässä voi kokea jotain pyhää. Metsä on kuin kirkko, Heidi Kauppila sanoo.
Lue myös:
Jumala puhuttelee Jyrki Koivistoa metsässä, ja sinne hän haluaa viedä myös seurakuntalaisia
Patikointia papin kanssa Jyväskylässä — onnistuu myös rollaattorilla ja pulkka mukana
Ilmoita asiavirheestä
