1900-luvun alkupuolen merkittävimpiin pohjoismaisiin kirjailijoihin lukeutuva Sigrid Undset on päätymässä tutkittavaksi siitä, voidaanko hänet kanonisoida eli julistaa pyhimykseksi. Oslon katolinen piispa Fredrik Hansen on ilmoittanut hiippakunnan käynnistävän valmistelut Undsetin kanonisaatioprosessia varten.
Syiksi Hansen kertoi muun muassa sen, että Undset toi teoksillaan tunnetuiksi kristillistä maailmankuvaa ja Norjan keskiaikaisia pyhimyksiä sekä puolusti elämän pyhyyttä sekä elämässään noudatti ja puolusti kristillisiä hyveitä. Mitään varsinaisia todistettuja ihmeitä ei Undsetiin ole vielä liitetty, mutta ilmeisesti hänen elämäntyönsä, toimintansa ja hengellinen kirjallisuutensa on riittänyt vakuuttamaan norjalaiset kanonisaatioprosessiin lähtemisestä.
Vuonna 1882 Tanskan Kalundborgissa syntynyt Undset muutti perheensä mukana jo lapsena Norjaan. Arkeologi-isältään Undset peri kiinnostuksen keskiaikaan, mikä vaikutti hänen teostensa maailmaan voimakkaasti. Yhtenä Undsetin pääteoksena voidaankin pitää hänen kolmiosaista historiallista romaaniaan Kristiina Lauritsantytär.
Undset herätti teoksillaan ja elämänkatsomuksellaan arvostusta ja ihailua jo elinaikanaan. Nobelin kirjallisuuspalkinnon hän sai 1928. Nobelin palkintomitalin hän päätti myöhemmin myydä ja lahjoitti siitä saadut rahat talvisodan aikana Suomen lasten hyväksi.
Katoliseen kirkkoon Undset liittyi 1924. Hän oli etsinyt omaa paikkaansa ja hengellisyyttään ja päätyi Norjan pienen katolisen vähemmistön jäseneksi. Kääntymyksen jälkeen Undsetin romaaneissa korostuivat entistä voimakkaammin kristilliset aiheet sekä keskiajan hengellinen maisema ja pyhimyskulttuuri. Sittemmin hän oli myös dominikaanisen maallikkosääntökunnan jäsen.
Suomennoksia Undsetin romaaneista on tehty jo 1920-luvulta lähtien, ja häneltä on käännetty niin runoja, romaaneja kuin novellejakin.
Lue myös:
Iisak Niniveläinen on nyt myös katolisen kirkon pyhä
Ilmoita asiavirheestä