Ylivieskan herättäjäjuhlat (3.—5.7.) saatiin viettää varsin kauniissa ja lämpimässä säässä. Tämä yhdessä huolella ja suurella talkoojoukolla tehtyjen juhlien valmistelujen kanssa mahdollisti Herättäjä-Yhdistyksen herättäjäjuhlista vastaavan pastori Simo Korkalaisen mukaan monella tavalla onnistuneet herättäjäjuhlat.
Herättäjäjuhlakentän paras kaunistus on sanotusti runsaslukuinen juhlakansa, mutta juhlien rakentamisessa ja toteuttamisessa riittävän talkooväen saaminen on Korkalaisen mukaan kaikkein tärkein kysymys.
— Ylivieskan juhlissa talkoolaisia on riittänyt. Paljon oli juhlien hyväksi tehty jo ennen varsinaista juhlakentän ja muiden tarvittavien alueiden rakentamisviikkoa. Kaikki sujui mielestäni jopa normaalia leppoisammin, kaikki tarvittava saatiin tehdyksi hyvissä ajoin, Simo Korkalainen sanoo.
Talkoolaisia saatiin Ylivieskan lisäksi naapuripitäjistä ja kauempaakin.
— Siinä ylittyivät paitsi kunta-, myös kirkkokuntarajat: monelta taustalta olevia ihmisiä tuli herättäjäjuhlia rakentamaan. Oli mukava nähdä myös se, että viime vuoden Salon juhlaorganisaation väkeä oli nyt Ylivieskassakin, vaikka viime vuoden juhlat siellä olivat heille monille ensimmäinen kerta herättäjäjuhlilla, Korkalainen toteaa.
VALMISTELUISSA ON eräitä hieman normaalia vaativampia tehtäviä, kuten kunnan viemäreihin liitettävät WC-kontit. Korkalaisen mukaan on tärkeää, että etenkin näitä yksityiskohtia ajatellen mukana talkoissa on vuodesta toiseen myös samoja ihmisiä, jotka osaavat hoitaa tarvittavat tehtävät yhdessä paikkakuntalaisten kanssa.
Juhlakentän logistiikka toimi Korkalaisen mukaan hyvin.
— Kaikki oli pienellä alueella tiiviisti, siitä tuli hyvää palautetta. Joillakin kesäjuhlilla joskus esiintynyttä ilkivaltaa ei yöaikaan tai muuten myöskään ollut.
Sen sijaan ruokahuollossa oli pieniä ongelmia.
— Ruoan kanssa tuli joillakin yrittäjillä katkosta ja ruoka pääsi tilapäisesti loppumaan, koska sen menekki yllätti. Tilanne kuitenkin korjattiin nopeasti.
Yhteistyö Herättäjä-Yhdistyksen sekä Ylivieskan seurakunnan ja kaupungin välillä toimi Korkalaisen mukaan hyvin.
— Molemmat antoivat tilojaan juhlien käyttöön.
Ylivieskan juhlakentälle levitettiin nyt penkkejä 3 150 metrin verran.
JUHLAKANSAN MAJOITTUMINEN on hieman muuttunut takavuosikymmenistä. Menneinä aikoina majoituttiin paljon telttoihin. Monet ovat yöpyneet sukulaisten luona. Koulu- ja kotimajoitus ovat olleet merkittäviä.
— Nytkin Ylivieskan juhlilla oli teltta- ja karavaanarialue. Telttoja oli nyt alle sata. Lisäksi oli koulu- ja kotimajoitusta. Mutta vaatimustason noustessa on juhlilla yövytty paljon hotelleissakin, niin nytkin.
Juhlien kaluston kanssa riittää työtä myös herättäjäjuhlien välille. Suuri osa käytetyistä penkeistä lähtee tällä viikolla muun tarvittavan kaluston mukana saman tien seuraavalle juhlapaikkakunnalle Iisalmeen, mutta esimerkiksi WC-kontit lähtevät huoltoon Lapinlahdelle.
Ylivieskan juhlakentälle levitettiin nyt penkkejä 3 150 metrin verran.
— Juhlaravintolassa niitä oli muutaman sadan metrin verran lisää. Kaiken kaikkiaan penkkejä ei tarvita enää niin paljon, kuin ennen.
HERÄTTÄJÄJUHLILLA YLIVIESKASSA kävi Korkalaisen mukaan nyt kaiken kaikkiaan arviolta 16 000 ihmistä. Suurimmillaan joukko oli lauantain päiväseurojen aikaan, jolloin juhlakentällä istui arviolta 6 000 sanankuulijaa.
Arvioon päädytään laskukaavalla, joka on Korkalaisen mukaan eri juhlajärjestäjien keskenään sopima.
— Siinä lasketaan yhteen perjantain suurin tilaisuus eli herättäjäjuhlilla iltaseurat, sitten lauantain suurin tilaisuus eli päiväseurat kerrottuna 1 ½:lla, ja vielä sunnuntain suurin tilaisuus eli päätösseurat. Se oli väkimäärältään suurempi, kuin messu.
Kokeneet herättäjäjuhlilla kävijät voivat helposti todeta, että juhlien väkimäärä on olennaisesti pienentynyt menneiden vuosikymmenien luvuista. Simo Korkalainen suhtautuu silti kriittisesti tietoihin takavuosikymmenien juhlien todella suurista väkimääristä.
— En usko, että juhlakentällä on milloinkaan ollut samanaikaisesti joskus väitettyä 30 000 ihmistä. Vaikka kentälle olisi levitetty Herättäjä-Yhdistyksen omistamat kaikki penkit, niille ei olisi mahtunut niin paljon väkeä, vaan tuhannet olisivat seisoneet, Korkalainen sanoo.
Hänenkin mielestä selkeää silti on, että herättäjäjuhlien väkimäärät ovat kyllä pienentyneet.
— Lauantain päiväseuroissa on kyllä aikaisemmin voinut joskus olla samanaikaisesti yli 20 000 henkeä.
Asian taustalla on monia asioita. Korkalainen kiinnittää huomiota 2020-luvun tapahtumiin.
— Koronan jälkeen herättäjäjuhlien kävijämäärät laskivat. Toisaalta nykyisin melkein kaikissa juhlien tilaisuuksissa on etäyhteyksillä mukana enemmän väkeä, kuin juhlakentällä. Nettiradion kävijämäärät voidaan arvioida, kun tiedetään, kuinka monta laitetta verkossa on kiinni. Niitä voi olla tuhansia ja olettamus on, että kuuntelijoita on vielä enemmän, kuin laitteita.
TALOUDELLISESTI HERÄTTÄJÄJUHLILLA on Herättäjä-Yhdistykselle vuosittain ratkaisevan suuri merkitys. Juhlilla tapahtuva erilainen myynti sekä kolehtituotot ovat seuraavaa vuotta ajatellen keskeisessä asemassa.
Ylivieskan juhlien tarkkoja lukuja ei vielä ole tiedossa, mutta vaikutelma on Korkalaisen mukaan rohkaiseva. Syynä on hänen mukaansa suuri väkimäärä, mikä johtui osittain vanhalla herännäisalueella olemisesta ja osittain hyvästä säästä.
Viime vuonna Salossa satoi päiväseurojen aikana paljon ja Korkalaisen mukaan se näkyi siellä heti väkimäärässä.
— Nyt Ylivieskassa säät suosivat ja ruokamyyntikin sujui lauantaina ihan kivasti. Pohjalla on myös se, että Ylivieskassa kerättiin jo ennen juhlia poikkeuksellisen hyvin varoja herättäjäjuhlille, Simo Korkalainen sanoo.
Lue myös:
Kansanlähetyspäivillä tulevaisuuteen katsottiin kahden kärjen taktiikalla
Sleyn johto väläytti tulevaisuutta liikkeestä kirkon ulkopuolella
Suviseurat Kauhavalla avattiin perinteiseen tapaan veisaamalla Suvivirsi
Ilmoita asiavirheestä