Janne Könönen kirjoitti (Kotimaa 5/26) kirkollisen työn alkamisesta suomalaissiirtolaisten keskuudessa Amerikassa 1860- ja 1870-luvulla. Kärjessä olivat siis Pohjois-Suomesta tulleet kveenit (Norjasta) ja lestadiolaiset.

Kuitenkin on paikallaan todeta, että jo 1870-luvulla alkoi vahvasti myös muu luterilainen kirkollinen toiminta. Tässä nousevat kuvaan erityisesti Pohjanmaalta tulleet siirtolaiset. Vuosina 1893–1910 tuli siirtolaisia Oulun läänistä 31 954 ja Vaasan läänistä 106 256. Määrissä oli siis tapahtunut merkittävä muutos Oulun läänin jäädessä Pohjanmaan varjoon.

Kuparisaaren seurakunnan hajottua 1870-luvun alussa Suomen Lähetysseura lähetti 1876 Alfred Backmanin työhön Calumetiin ja sen ympäristöön. Hänen jälkeensä tuli työhön Juho Kustaa Nikander, joka teki urauurtavaa työtä. Kun Nikander tuli Kuparisaarelle oli siellä vain kolme Backmanin perustamaa seurakuntaa. Nikanderin kuollessa 1919 niitä oli 145.

Tärkeä oli Suomi-synodin perustaminen vuonna 1890. Nikanderin rinnalla mainitaan synodin perustajina Jaakko Hoikka, Kaarlo Tolonen ja Johan Eloheimo. Kirkkokunta halusi edustaa Suomen kansankirkkoa. Suomi-synodissa oli vuona 1945 yhteensä 29 649 jäsentä. Huomattava on myös luterilaisen työn alkaminen 1800-luvun lopulla Kanadassa. Esimerkiksi Thunder Bayssa perustettiin Bethel-seurakunta jo 1897.

Vielä on mainittava ”kolmas linja”. Siellä täällä syntyi itsenäisiä seurakuntia. Niitä kokoamaan perustettiin vuonna 1898 Kansalliskirkko Rock Springsissä Wyomingissa. Tämän kirkon vanhin seurakunta oli Lehtimäki Minnesotassa, joka oli perustettu jo vuonna 1888. Kansalliskirkko alkoi vuoden 1900 jälkeen nopeasti kasvaa. 1913 jäseniä oli jo 13 360 ja huippu saavutettiin 1918, jolloin jäseniä oli 16 413. Kansalliskirkolla oli alusta saakka yhteyksiä Suomen evankeliseen liikkeeseen. 1920-luvun kirkkotaistelu Suomessa katkaisi kuitenkin nämä yhteydet lähes kokonaan.

Lestadiolaiset ovat jatkaneet toimintaansa omina kirkkoina, tosin moneen ryhmään jakautuneina. Suomi-synodi yhtyi vuonna 1962 Amerikan luterilaiseen kirkkoon (LCA) ja edelleen 1988 ELCAan. Kansalliskirkolla oli jo 1920-luvulla yhteyksiä Missouri-synodiin, johon se liittyi vuonna 1964.

Suomenkielinen toiminta oli näissä synodeissa päättynyt jo 1900-luvun loppuvuosina. Thunder Bay sinnittelee vielä ja saa vierailijapastoreita Suomesta.

Reijo Arkkila

Lue myös:

Suomalaiset siirtolaisaallot valtameren taa alkoivat Lapista ja Pohjois-Norjasta — Amerikan lestadiolaisyhteisöä ravisutti Laestadiuksen tytär Lotta