Kirkolliskokous kokoontuu tällä viikolla kevätistuntoonsa Linnasmäen opistolle Turkuun. Käsittelyyn on tulossa uusia edustaja-aloitteita, jotka koskevat kirkollisten vaalien rahoitusta, kummeja sekä kirkkoherran vaalitapaa.
Vaalirahoitusta käsittelevässä edustaja-aloitteessa esitetään kirkollisten vaalien rahoituksen valvontaa. Taustalla on huoli siitä, ettei rahoitusta säädellä nykyään mitenkään.
Seurakuntavaaleissa kampanjat ovat tyypillisesti pieniä, mutta sen sijaan esimerkiksi piispanvaalien kampanjoissa saatetaan käyttää merkittäviä summia, aloitteessa todetaan.
Kirkollisten vaalien rahoituksen puuttuvan sääntelyn nosti esiin viime vuoden lopulla yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass. Kotimaan haastattelussa Wass esitti, että kirkolliskokouksen tulisi puuttua asiaan. Lisäksi hän toivoi, että jo ensi syksyn seurakuntavaaleissa ehdokasryhmät sitoutuisivat vapaaehtoisesti avoimuuteen rahoituksessa.
Piispanvaalien kampanjoissa saatetaan käyttää merkittäviä summia, aloitteessa todetaan.
KIRKKOHERRAN VAALITAPAA koskevassa aloitteessa ehdotetaan, että välillisen ja välittömän vaalitavan tulisi olla sääntelyssä keskenään tasavertaisessa asemassa. Lisäksi seurakunnan tulisi saada päättää vaalitavasta itse, mikäli tuomiokapitulin puuttumiselle ei ole ”poikkeuksellisen painavia perusteita”.
Vilkasta julkista keskustelua herätti viime vuonna käyty Helsingin tuomiorovastin vaali, jonka tuomiokapituli määräsi välittömäksi seurakuntaneuvoston kannasta poiketen. Tämä vaali mainitaan myös aloitteessa.
Molemmissa vaalitavoissa on etunsa ja riskinsä, aloitteessa todetaan. Siksi kumpaakaan ei aloitteen tekijöiden mielestä tulisi asettaa toista paremmaksi, vaan seurakunnille tulee taata niiden omaan asiantuntemukseen perustuva harkinta.
UUSIA KUMMIALOITTEITA on tulossa käsittelyyn peräti kaksi. Toisessa ehdotetaan kummien lukumäärään liittyvästä sääntelystä luopumista kokonaan.
Aloitteen mukaan kirkkojärjestystä tulisi muuttaa niin, että kastettavalta vaadittavien kummien vähimmäismäärä poistetaan. Myös kummien lisäämisen enimmäismäärä olisi poistettava.
− Tavoitteena on poistaa kastamiseen liittyviä esteitä. Lapsen kastaminen vaikka ilman kummeja on tärkeämpää kuin kastamatta jääminen, sanoo aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Marjut Mulari.
Tavoitteena on poistaa kastamiseen liittyviä esteitä.
Toinen aloite koskee kummien lisäämistä yli 15-vuotiaalle kastettavalle. Nykyään kummeja voidaan kasteen jälkeen lisätä kirkkoherran päätöksellä aikuiselle hänen omasta esityksestään ja lapselle huoltajien esityksestä. Aloitteen mukaan jo rippikouluikäisen tulisi voida itse esittää itselleen lisäkummeja.
Aloitteen tekijöiden mukaan muutos voisi myös lisätä nuorten mielenkiintoa kummiutta kohtaan.
VALIOKUNNISTA ON lisäksi valmistunut joukko aiempia aloitteita koskevia mietintöjä.
Yleisvaliokunta näyttää seurakuntien kestävää metsänhoitoa tukevalle aloitteelle vihreää valoa. Valiokunta esittää, että aloite lähetetään Kirkkohallitukselle toimenpiteitä varten. Myös kirkon ympäristödiplomia tulisi kehittää metsänhoidon osalta ja kiinteistöstrategioissa huomioida paremmin kysymykset kestävyydestä ja seurakuntien metsäomistuksista.
Hallintovaliokunta on saanut valmiiksi mietinnöt Kirkkohallituksen kansliapäällikön vaalitavan selkiyttämisestä sekä kirkon luottamushenkilön oikeudesta saada työstään vapaata luottamustoimen hoitamisen vuoksi. Valiokunta pitää molempia tavoitteita kannatettavina ja esittää, että kirkolliskokous pyytäisi Kirkkohallitusta edistämään niitä.
SIIRTOÄÄNIVAALITAVAN kokeilua piispan, arkkipiispan ja pappisasessorin vaalissa koskevassa lakivaliokunnan mietinnössä uuteen vaalitapaan otetaan myönteinen kanta. Taustalla on kirkolliskokouksen toimeksiannosta laadittu Kirkkohallituksen esitys.
Lakivaliokunta teki kuitenkin muutoksia esitykseen: se ehdottaa, että piispan ja arkkipiispan vaalien osalta siirtoäänivaalitapaan siirrytään pysyvästi. Pappisasessorin vaalit taas jätettäisiin uuden vaalitavan ulkopuolelle.
Siirtoäänivaalitavassa äänestäjä merkitsee haluamansa määrän ehdokkaita äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Äänestyskierroksia on vain yksi. Vaalin tulos lasketaan monivaiheisesti karsimalla kussakin vaiheessa vähiten ääniä saaneita ehdokkaita ja siirtämällä heidän seuraavien sijojen äänensä jäljellä oleville ehdokkaille.
Mietinnön mukaan siirtoäänivaalitapa voisi edistää demokratian toteutumista, kokemusta osallisuudesta ja madaltaa kynnystä asettua ehdolle. Myös polarisaatio vähenee, kun piispanvaaleissa ei synny toiselle vaalikierrokselle tyypillistä kahden ehdokkaan välistä vastakkainasettelua.
Seuraamme kirkolliskokouksen kevätistuntoa 4.–8.5. tiiviisti Kotimaa.fi:ssä.
Oikaisu 4.5. klo 12.10: Korjattu siirtoäänivaalitapaa koskevaa kohtaa. Lakivaliokunta esittää muutosta piispan ja arkkipiispanvaalin osalta pysyväksi. Pappisasessorin vaalissa siirtoäänivaalitapaa ei lakivaliokunnan mietinnön ehdotuksen mukaan otettaisi lainkaan käyttöön.
Lue myös:
Kummien määrän sääntelyn poistaminen voi nostaa kummiuden merkitystä
Ilmoita asiavirheestä