Leibniz antoi ilmiölle nimen: sitä alettiin kutsua teodikeaksi, siis sitä, miten on mahdollista, että maailmassa on niin paljon kärsimystä, raakuutta, tahallaan aiheutettua tuskaa ja kuolemaa, kun samaan aikaan väitetään, että Jumala on kaikkivaltias ja hyvä.
Onko niin, että kaikki maailman pahuus johtuu siitä, että kaikkkivaltias ja hyvä Jumala on olemukseltaan rakkaus, ja siitä, että olkoon Jumala kuinka kaikkivaltias tahansa, hän ei pysty pakottamaan ketään vastarakkauteen, siis rakastamaan itseään? Ja että koko luomistyö oli välttämätön siksi, että rakkaus ei voi olla ilman sitä, jota rakastetaan. Rakkaus ikään kuin pursuaa itsensä ulkopuolelle. Sen on kohdistuttava johonkin, oltava jonkun kanssa vuorovaikutuksessa, uhrauduttava, luovuttava omastaan toisen hyväksi, oltava uskollinen. Jumala ei voi lakata rakastamasta luotujaan, olimmepa me millaisia tahansa.
”Kun Herra näki, että ihmisten pahuus lisääntyi maan päällä, ja että heidän ajatuksensa ja pyrkimyksensä olivat kauttaaltaan pahat, hän katui, että oli tehnyt ihmisen ja murehti sitä sydämessään” (1. Moos. 6:5-6). Teodikean kysymys ”miksi Jumala, joka on hyvä ja kaikkivaltias sallii pahuuden luomassaan maailmassa” kääntyykin muotoon ”miksi Jumala, joka on kaikkivaltias ei torju omaa kärsimystään, vaan ottaa sen vastaan ja murehtii sydämessään”. ”Kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle” (Matt. 25:45). Näin tapahtuu, koska Jumala on se, mikä hän on.
Kaikkivaltiaan Jumalan kärsimystä eivät ymmärrä ne uskonnot ja uskonnolliset johtajat, joille ihmiset ovat alamaisia, joita he herroina hallitsevat. He eivät ymmärrä Jumalaa, joka on erilainen kuin he itse ovat. He eivät ymmärrä, mikä ero on rakkaudella ja omistamisella, mikä palvelemisella ja hallitsemisella.
Jotkut ovat kärsineet ilman omaa syytään kuin Kristus, jonka synkin hetki ei ollut ruumiiseen kohdistuva raaka väkivalta ja häpeä. Synkin hetki oli ristillä, kun Jumala oli hänet hylännyt (Ps. 22:2, Matt. 27:46), Mark. 15:34).
Luterilaisessa ristin teologiassa Jumalan ajatellaan ilmaisevan itsensä vastakohtiin kätkeytyneenä.
”Jumala sotkee ihmisen hurskauden ympyrät. Pyhä Henki on kaiken ihmisen hengellisyyden vihollinen. Hän pelastaa ihmisen unikuvista, autuaallisista elämyksistä ja taivasikävän korkeajännitteestä. On kristillistä romantiikkaa, hengellisiä teräsmiehiä, vaikuttajayksilöiden pyhimyspalvontaa. On käännyttämisintoa ja puhumatautia. Kaiken tämän Jumala raastaa maahan. Kuinka sanoivatkaan vanhat? Kun Jumala tekee sinusta kuulevan, hän tekee sinusta kuuron. Kun Jumala tekee sinusta näkevän, hän tekee sinusta sokean. Kun Jumala tekee sinusta puhuvan, hän tekee sinusta mykän. Kun hän tekee sinusta elämän tien kulkijan, hän katkaisee sinun jalkasi, ja kun hän kuljettaa sinua taivaaseen, hän vie sinut helvettiin.” (Viljo Porkola, Mitä se on, 1984).
Tällä sivustolla on tällainen yv mahdollisuus. Joillakin sivustoilla se on sivuston puitteissa, eli ei s-postin kautta. Yhtään asiatonta viestiä en kenellekään ole laittanut. Yritin vain selostaa kuinka paljon Samille olen selittänyt mitä käsite ”Helluntaipäivän Kastajaliike tarkoittaa. Toivotaan, että jotain olet oppinut.
REIJO MÄNTTÄRI, en halua saada sinulta mitään häiritsevää sähköposti. Hyvä jos opit tämän perusasian. 🤩🤩🤩🤩🤩🤩🤩🤩🤩🤩🤩🤩🤩🤩😘
REIJO MÄNTTÄRI, Kotimaa, blogialustalla ei ole erillistä yksityisviestitoimintoa (yv-mahdollisuutta) käyttäjien tai lukijoiden välillä. Alusta on julkinen sisällöntuotantoalusta, eikä siellä ole sisäänrakennettua pikaviestintää tai postilaatikkojärjestelmää.
JOTEN REIJO MÄNTTÄRI kerro mistä löydät tältä sivustolta yh-mahdollisuuden.
Sami,
Miksi olet kirjoittanut Reijo M:n nimen isoilla kirjaimilla? (Saamasi palaute Reijo M:ltä?)
Kiinnostaa kovasti, koska:
Olen saanut Reijo M:ltä useita email viestejä niitä pyytämättä. Hän on viesteissä pyytänyt, että en mainitsisi hänen nimeään, enkä kertoisi email keskustelujen sisällöistä blogeilla. Tämä pyyntö on esiintynyt toistuvasti. No, en kerro tarkkoja keskustelujen sisältöjä, mutta kerron muuta. Hän on viesteissään minua rajannut, varoittanut, ohjeistanut sekä tehnyt lääketieteellisiä arvioita minusta. Jokainen, joka näillä foorumeilla on kommenttejani lukenut voi totta kai arvioida terveyttäni ja traumojani minun sitä pyytämättä. Muilta kommentoijilta en ole saanut email viestejä. En tiedä, mistä Reijo M. on osoitteeni saanut? Kysyin sitä Kotimaa toimitukselta, mutta kielsivät sitä antaneensa.
En ole arvioinut Reijo M:n persoonaa. Olen keskittynyt Kristuksen oppia koskeviin eroavaisuuksiin helluntai-liikkeen ja ns. klassisen Kristinuskon valossa.
Reijo M. on ilmeisesti ottanut tämän henkilökohtaisena hyökkäyksenä itseään kohtaan minun sitä tarkoittamatta? Olen sitä pyytänyt häneltä anteeksi. Olen myös kertonut hänelle kokeneeni monen muun helluntailaisen kanssa uskovien yhteyttä rakentavalla tavalla opillisista eroavaisuuksista huolimatta.
Kari, Reijo haluaa toimia varjoissa, korostaakseni tämän toimintaa kirjoitan nimen noin. Hän harrastaa hengellistä väkivaltaa, henkistä mutta täällä se ei mene läpi. Kari Reijosta ei kannata ottaa itselleen taakkaa, vaikka hän pyrkii alistamiseen, ei keskusteluun eikä rakentavaan vuorovaikutukseen.
Kiitos Sami!
Sami ja Kari,
Kun joku kirjoittaa esimerkiksi minun blogissani, niin se ilmoitetaan tulleeksi ao sähköpostiosoitteesta.Eli näin muodostuu yv-kanava. Sanoin ja toistan, että yleensä keskustelupalstoilla on yksityinen viestintä. Käytän sitä joissakin tapauksissa, kuten Karille, koska hänkin yltyi henkilökohtaisuuksiin jankuttamalla. Pyysin, että koska on kysymys persoonastani eli minusta, niin se on sitten kahdenvälinen asia, eikä soveliasta nalkutella ja jämpytellä kohtuuttomasti, etenkään muitten blogeilla. Kahdenvälinen keskustelu ei tällaisessa halvennusviestinnässä ole ollenkaan suosittua, mutta ympärisön kannalta välttämätöntä. Vakuutan, etten tee itseäni suojellaksesni vaan esimerkiksi Samin ja Karin tapauksessa, etteivät he suotta itseään nolaisi.
Kari tuntui alkavan uuden kauden kanssani, mutta sortui vanhaan paheeseensa, jota kyllä olisi voinnut harjoittaa kanssani kahden kesken, niinkuin Samikin.
Pyydän ylläpitoa puuttumaan tähän jämpytykseen, että saataisiin se loppumaan. Edelleenkin käsittelen hankaliakin syytteitä yv:nä, koska sitä varten yksityiskanava on olemassa.
”Käytän sitä joissakin tapauksissa, kuten Karille, koska hänkin yltyi henkilökohtaisuuksiin jankuttamalla. Pyysin, että koska on kysymys persoonastani eli minusta, ” (RM:n kokemus/ käsitys)
En ole arvioinut Reijo M:n persoonaa. Olen keskittynyt Kristuksen oppia koskeviin eroavaisuuksiin helluntai-liikkeen ja ns. klassisen Kristinuskon valossa. Näin olen toiminut useilla blogeilla, joissa RM on esittänyt omia, erilaisia näkemyksiä opillisista asioista.
RM on toistuvasti kieltänyt minua kertomasta omaa kantaani. RM mielestä se on jankutusta ja jämpytystä. Hänen toistuvat kantansa eivät tietysti hänen omasta mielestään samaa tyylilajia edusta.
Kari,
Kaikki väärin. Koska tällaisesta asiasta yksityiskohtien käsittely on tyylitöntä joka mittarilla. Kuten monasti olen sanonut ja nyt Sami-tapauksen yhteydessä etenkin olen maininnut, että jankutteluaiheet voin käsitellä kahden kesken, jos katsotte, etten ole riittävästi vaivautunut vastaamaan yleisesti. Uskoisin, että käsität miksi nuo sinun kohdistukset minuun ja siihen ”hengelliseen pilveen” jota Helluntaipäivän Kastajaliike-kuvaannollisuudella mainitsen, tulevat parhaiten käsitellyksi kahdenkesken.
On totta, että viimeisten n. viiden vuoden aikana olen neljää henkilöä pyytänyt pidättäytyä julkisesta kommentointiyhteydestä kanssani. Ja syy on ollut sama kuin rovasti O Peltolalla, joka kuvauksessa omasta työnäystään uskonnollisella kentällä on ilmoittanut keskeisimmäksi tehtäväkseen, eli helluntalaistyyppisen epäraamatullisen toiminnan vastustaminen ja paljastaminen. Peltolan etu on se, ettei hän jankuttele tätä asiaa julkisissa keskusteluissa, siitäkin syystä ettei sellaisia hänellä juuri ei olekaan.
Tämä sivuston teologisesti sivistyneissä on muutamia, joiden kanssa koen puolin ja toisin kunnioitusta heidän sakramentalisudestaan huolimatta kuten Toivo Loikkanen, Pekka Sirkiö, Markku Sjöblom, Jari Haukka, sekä muitakin, mutta nämä tuli mieleeni tällä kuusitoistavuotisella kaudella, mitä tänne olen kirjoitellut. Olli Seppälä ja nykyinen ja edellinen päätoimittaja ovat suhtautuneet minuun journalistisen periaatteen mukaisesti asiallisesti. Siis kenenkään nimeltämainitun kanssa emme ole samanmielisiä koskien Apostolien tekojen toisen luvun Uskon ja Seurakuntatotuutta. Ollaan vain ”fiksuja”.
Tämä puheenvuoroni poikkeaa tämän blogin teemasta ja on oikein, ettemme aihetta täällä enempää käsittele. Niinkuin sanottu jo moneen kertaan, niin yv on käytössä begra1@hotmail.com.
Reijo, emne tarvitse mitään tietoa siitä kuka on teologisesti sivistynyt Reijo Mänttärin mielestä. Ja kuka on hänen kaveri. Saatika mitä olaville kuuluu ja millä mielellä olli on. 😍
RM:n kommentteihin voin myös jatkossa ottaa kantaa? Blogin seuraajat ja ylläpito arvioivat itse kukin minun ”jankutusta, jämpytystä ja nalkutusta”
Pyydän anteeksi blogisti Rauno Seppäseltä tätä tilan ottoa. Liityin ketjuun RM:n kommentin (04.05.2026 klo 20:09) vuoksi: ”Kirkko-sana on ei mistään tullut. Eli sanalla ei ole alkuperää.” (RM) Olen eri mieltä RM:n kanssa. Vastauksestani on luettavissa miksi (05.05.2026 10:53 Klo 10:53). Aihe tosin poikkeaa blogin kontekstista.
RM:n kommentista (04.05.2026 10:50 Klo 10:50) lisää:
”1.Kor.4:18 meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.” -> Raamatun jae, jonka RM antoi perusteluksi ”kastajaliikkeelle”, johon helluntailaisena kuuluu. (Minäkin kuulun kastajaliikkeeseen. Minut on kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.)
Tölppäsniityn kielilläpuhujilla on yhtä suuri oikeus Apt. 2. luvun tapahtumiin, vaikka eivät lukeudu 1906 alkaneeseen helluntailaisuuteen. He eivät kuitenkaan kerro kesäisen niityn tapahtumista suorana jatkumona seurakunnan suuren syntymäpäivän kanssa. Pyhä Henki toimii missä tahtoo, on Suvereeni Jumalan Henki. Tulkinta on tulkintaa, vaikka sitä ei myönnettäisi.
Kysyn vielä,
Kuka tähän Apt. 2. lukuun jatkuvasti sivistyneenä ja korrektina kristittynä aina palaa blogin asiayhteydestä riippumatta? Lue nyt RM tarkasti blogin ketju. Kommentteja ja kysymyksiä ei kuitenkaan saisi esittää? Kuka dominoi?
En voi tässä asetelmassa mitenkään kieltää, että olen ollut RM nimisen henkilön kanssa tekemisissä. Kukaan muu ei ole minulta yrittänyt kommentteja evätä. RM vetoaa nyt ylläpitoon? RM, kerron sinulle: – et ole esillä siitä, että opetat ja tulkitset kirkkohistoriaa omalla tavallasi, muitakin on sinun lisäksi. En mahda sille mitään, että otat eriävät mielipiteeni sinuun kohdistuvina henkilökohtaisina loukkauksina. En ole myöskään halukas ”hoitamaan itseäni” kahden kesken kanssasi sähköpostitse. Olen ollut henk.koht. viestiesi kohteena sitä pyytämättä.
Vastaat? : Väärin kaikki! Tämän olen tosin kuullut ennenkin. Ylläpito voi vastata pyyntöösi ja antaa minulle palautetta asiattomasta kielen käytöstä. Ymmärrän, että et halua jatkaa keskustelua julkisesti. Se on tapasi ollut ennenkin. Erityisesti voisin ja voin ymmärtää sen Rauno Seppäsen näkökulmasta. Seppänen isännöi blogia. Sinä olet myös pyytänyt Rano Seppäseltä anteeksi. Olemme erittäin ikävällä tavalla käyttäneet Seppäsen luomaa alustaa oman viheliäisen luontomme ja ylpeytemme puolustamiseen.
Opilliset erot säilyvät, mutta ”meidän Jumalamme sana kestää iankaikkisesti”. Kärsimystä on monenlaista. Tämä ”kipu” ei liity Jumalaan, vaan meidän heikkouteemme!
Risti nähdään merkkinä siitä, että Jumala osallistuu ihmisen kärsimykseen eikä vain tarkkaile sitä ulkopuolelta. Kerran kaikki kärsimys lakkaa Raamatun ilmoituksen mukaan. Tätä täyttymystä Jumalan kansa odottaa. Saamme lopulta vastauksen Teodikean ongelmaan!
Aamen!
Teodikean ongelman esitys lähtee siitä lähtöajtuksesta , että kärsimys on pahaa.
Kärsimy on välttämätön apuväline Jumlan pyrkimyksessä yhteyden luomisessa rakastamaansa ihmiseen.
Jollei kärsimystä olisi, niin ihminen ei tarvitsisi Jumalaa ja yhteyttä häneen. Nyt kärsimys pakottaa uskovan turvautumaan Jumalaan. Tästä syystä kärsimys on on hyvä ja jopa välttämätön ja samoin paha.
Mietteitä kärsimyksestä
Joskus tuntuu kuin Jumala kohtelisi omiansa epäoikeudenmukaisesti. Monesti näyttää myös siltä, kuin joillakin Jumalaan välinpitämättömästi tai kielteisesti suhtautuvilla ihmisillä olisi asiat paremmin kuin uskovaisilla. Näin on pohdiskellut esim. Aasaf psalmissaan: ”Katso nämä ovat jumalattomat, kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti.” (Ps. 73:12)
Nykyään teologiassa ei haluta antaa oikeastaan minkäänlaisia vastauksia kärsimyksen ongelmaan. Sanotaan: ”Emme tiedä miksi sitä ja sitä tapahtuu ihmisille.” Kieltämättä asia on vaikea. Joku on voinut vuosikausia rukoilla tietyn vaivan, sairauden tai vastoinkäymisen loppumista. Miksei Jumala vastaa?
Esitän väitteen, että kärsimyksestä on myös hyötyä! Vaikeassa tilanteessa ihminen voi huomata ihmisten avun olevan turhan (Ps. 60:13). Silloin on syytä rukoilla apua Jumalalta Jeesuksen Kristuksen nimessä. Emme saa epäillä, ettei Jumala tahtoisi ja voisi auttaa. Apu tulee ajallaan ja vaikkei kärsimys poistuisikaan, on lupa odottaa ainakin huojennusta tilanteeseen.
Vastoinkäymiset ovat Jumalan kasvatuskeino. Jos niitä ei olisi, ihminen voisi lähteä omille teilleen. Jumala voi myös kurittaa ja jopa rangaista kärsimyksen kautta, niin kuin isä lastaan. ”Poikani, älä pidä Herran kuritusta halpana, äläkä kyllästy hänen rangaistukseensa” (Sananlaskut 3:11). ”Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa” (Hebr. 12:5). Kaiken keskellä on lohdullista tietää ja uskoa: ”mutta armoani minä en ota häneltä (heiltä) pois.” (Ps. 89:34)
On siis oikein rukoilla spitaalisen miehen tavoin: ”Herra, jos tahdot sinä voit minut puhdistaa.” (Ks. Matt. 8:2, Mark. 1:40 ja Luuk. 5:12) Martti Luther kirjassaan Huonepostilla selittää, että tämä on oikea rukous ajan vaivoihin. Jumalan mielestä voi olla hyödyllisempää vaikeuden jatkuminen. Kun on kysymyksessä syntien anteeksiantamus, edellä mainittu rukous ”jos tahdot” on väärä. Emme saa epäillä Jumalan antavan meille anteeksi syntejämme. Kun pyydämme niitä anteeksi, vastaus on aina: ”Ne ovat anteeksiannetut ja pois otetut Jeesuksen ristintyön tähden.”
Pyydä siis Jumalalta apua ongelmiisi, valita hänelle hätääsi, kyllä hän kuulee! Ei sinun tarvitse olla monisanainen (vrt. Matt. 6:7). Lyhyt huokaus: ”Jeesus auta” riittää. Vastaus tulee! Ja tosiaankin, vaikkei vaiva poistuisikaan, on lupa odottaa, että saat ainakin kärsivällisyyttä sen kestämiseen. Apostoli Paavalikin rukoili ”pistimensä” (täyttä varmuutta siitä, mikä tämä vaiva todella oli, ei ole) poistumista. Hän sai kuitenkin Herralta vastauksen: ”Minun armossani on sinulle kyllin, sillä voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.” (2 Kor. 12:9) Uskovaiset ovat siis aina ”voimistuneet heikkoudesta” (Hebr. 11:34). He voivat myös turvallisesti sanoa kaikissa elämän tilanteissa ja vaiheissa: ”Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha” (1 Kor. 15:10).
Sittenkin siis jopa paha vaikuttaa kristityn parhaaksi. Uskallan näin sanoa, koska se on Raamatun oma varma totuus ja opetus! Mitä sanoikaan suuri kärsijä Job Vanhassa Testamentissa: ”Otammehan vastaan Jumalalta hyvää, emmekö ottaisi vastaan pahaakin?” (Job. 2:10) On syytä huomata, miten Paavali käyttää ”kaikki” sanaa. ”Mutta me tiedämme, että KAIKKI (sekä hyvä että paha) yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.” (Room. 8:28)
Jumalan kaikkivaltiuteen kuuluu myös ja mikä kuitenkin tietyllä tavalla jää salaisuudeksi: ”minä (Jumala, Herra), joka teen valkeuden ja luon pimeyden, joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden; minä, Herra, teen kaiken tämän.” (Jes. 45:7) Pääasia on aina samanaikaisesti oleva: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on HYVÄ TAHTO!” (Luuk. 2:14) Näin Jumalaa ylisti paimenten kuullen enkelikuoro maailman Vapahtajan ja Pelastajan, Jeesuksen Kristuksen, syntymäyönä! ”Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.” (Ps. 106:1, 107:1, 118:1, 136:1)
Laitan teille kaikille tällaisen viestin:
Tehkää parannus ennakkoluuloistanne mielenterveyskuntoutujia kohtaan!
Juha Vähäsarja kirjoittaa rohkaisevaa tekstiä masentuneelle kirjassaan Joka päivä elävää vettä, tämän päivän teksti:
https://www.facebook.com/photo?fbid=1821697122489282&set=a.770809430911395