Kuvassa kaksi kirjaa, jotka käsittelevät Roomalaiskirjettä.
Erkki Kaila, vuoteen 1906 Erik Johansson, 2.6.1867 – 9.12.1944.
Kaila toimi 1925–1935 Viipurin hiippakunnan piispana ja
arkkipiispana 1935–1944. Kuvan kirja on
Roomalaiskirje: Kristinusko roomalaisten keskuudessa. Otava, 1933.
Eelis Gideon Gulin, aikaisemmin vuosina 1906–1919 Pinomaa tai Gulin-Pinomaa, 29.12.1893 – 4.8.1975.
Gulin toimi 2933-1845 Uuden testamentin eksegetiikan professorina ja
Tampereen hiippakunnan piispana 1945-1966. Kuvan kirja on
Roomalaiskirje. Suomalainen Uuden testamentin selity VI. Otava, 1959.
Jeesuksen ylösnousemuksen todellisuus
Elämme pääsiäisaikaa. Jeesuksen ylösnousemus värittää elämäämme kristittynä kirkkona. Jeesus nousi kuolleista. Kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan voitti synnin, kuoleman ja Perkeleen vallan.
Kahden voiman välissä – Kaipaus syvempään ymmärrykseen
Nykyisin puhutaan paljon maailmassamme eräiden suurvaltojen välisistä asetelmista. Mietitään mikä valtio kuuluu minkäkin suurvallan vaikutuspiiriin.
Yksityisinä ihmisinä samaan aikaan puhutaan, ikään kuin kukin olisi täysin muista riippumatta vain oman onnensa seppä. Jää huomaamatta näiden todellisuuksien välinen jännite. Huomaammeko, miten yksilön ideaaliset pyrkimykset ja yhteisöjen virtaukset vaikuttavat toinen toiseensa.
Ihmisen asema erilaisten pyrkimysten ja eturistiriitojen keskellä herättää mielessämme kaipuun syvempään elämän ymmärtämiseen. Keitä olemme ja mitkä ovat ne voimavallat, mitkä meitä ohjaavat.
Paavali kahden kulttuurin kokenut ja siten syvemmin ymmärtänyt
Paavali eli kahden eri kulttuuripiirin saumakohdassa. Tarsossa syntyneenä ja Jerusalemissa sivistyksensä saaneena, hän ymmärsi kahden kulttuurin elämän sykkeen, sekä juutalaisen että kreikkalaisen. Hän oli hellenistijuutalainen.
Raamattua tutkiessaan hän oli huomannut, että ihminen on joko Jumalan tai Jumalaa vastustavien voimien vietävänä. Tämä selkiytyi hänelle vielä kirkkaammin, kun hän kohtasi ylösnousseen Jeesuksen oman elämänsä Pelastajaksi. Tämä kirkasti hänen ajatuksensa ja vapautti mielensä evankeliumia julistamaan.
Kaste on uuden elämän avaus elämässämme
Kasteen armo oli suunnattoman suuri apostolin elämässä. Niinpä hän saattoi todeta, että kasteessa meidät liitettiin Jeesuksen kuolemaan Golgatan ristillä. Alkoi taistelu syntiä vastaan. Syntimme kannettiin ristin luo. Vapahtajamme armon kosketuksen ansiosta syntimme pyyhittiin pois. Saimme Pyhän Hengen lahjan, Jumalan lapseuden, Kristuksen omaksi tulemisen. Pääsimme voittosaatossa kulkemaan,. Ylösnousemuksen voimaa elämäämme virtaa.
Uudistuneesta elämästämme Paavali kirjoittaa:
Te ette elä oman luontonne vaan Hengen alaisina,
jos kerran Jumalan Henki asuu teissä.
Elämän uudistus
Uusi suunta elämässämme merkitsee myös, että joka päivä saamme heittää pois kaiken, mikä mieltämme painaa. Anteeksi anto puhdistaa kaikista lankeemuksista, mikä elämämme tiellä on mieltämme painanut. Alkaa taistelu kaikkea pahaa ja haitallista vastaan.
Jos Kristus on teissä,
teidän ruumiinne tosin on kuollut synnin vuoksi,
mutta Henki luo elämää,
koska teidät on tehty vanhurskaiksi.
Rohkein mielin eteenpäin elämän tiellä
Niinpä rohkaiskaamme mielemme. Nostakaamme katseemme Kristusta kohti. Hän on meidät pelastanut. Hän on meidät temmannut synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta. Nyt hän kädestä pitäen taluttaa meitä elämän tietä eteenpäin. Yhdessä hänen kanssaan käymme päämääräämme taivaan kirkkautta kohti. Ylösnousseen Vapahtajamme kotiin matkamme käy.
Sunnuntai 3.5.2026
4. sunnuntai pääsiäisestä (Cantate)
Taivaan kansalaisena maailmassa
Toinen lukukappale: Room. 8:9–11
Kirjeestä roomalaisille, luvusta 8
Te ette elä oman luontonne vaan Hengen alaisina,
jos kerran Jumalan Henki asuu teissä.
Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä,
ei ole hänen omansa.
Jos Kristus on teissä,
teidän ruumiinne tosin on kuollut synnin vuoksi,
mutta Henki luo elämää,
koska teidät on tehty vanhurskaiksi.
Jos siis teissä asuu Jumalan Henki,
hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista,
niin hän, joka herätti Kristuksen kuolleista,
on tekevä eläviksi myös teidän kuolevaiset ruumiinne
teissä asuvan Henkensä voimalla.
Eikö kansankirkon kasteteologiassa ole ongelma siinä, että sen mukaan kaikki kastetut ovat automaattisesti matkalla taivaaseen?
Ilman uskoa?
Tunnustuskirjojen mukaan kirkon todellisia jäseniä ovat uskovaiset.
En tietenkään vähättele kastetta.
Mika
Kiitos kommenteistasi
Kansankirkon oppi on määritelty Pyhän Raamatun ja kirkkomme tunnustuskirjojen mukaiseksi
Kommenttisi rohkaisee meitä pitämään tasapuolisesti esillä kirkkomme koko oppia rakentavasti ja kokonaisvaltaisesti
ENNEN EHTOOLLISTA
Herra, on totta etten ole sen arvoinen,
että tulisit minun kattoni alle,
mutta minä tarvitsen
sinun apuasi ja armoasi.
Sinä kutsut minut pöytääsi
ja sanot minulle, arvottomalle,
että saan kaikki synnit anteeksi
sinun ruumiisi
ja veresi kautta,
jos syön ja juon sen
tässä sakramentissa.
Rakas Herra, sinun sanasi on varma,
sitä minä en epäile
ja siksi syön ja juon sinun kanssasi.
Tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan.
Matteus 26:26-28
Rukoilemme Lutherin kanssa tänään, s. 29, SLEY, 1980.
Mika
Kiitos hyvästä Lutherin rukouksesta!
MINUT ON KASTETTU
Kiitos sinulle, Herrani Kristus,
sydämestäni, suullani
minä ylistän sinua koko maailman kuullen,
sinua joka olet minulle niin armollinen
ja autat minua.
Sillä se että minut on kastettu
merkitsee minulle tätä:
sinä olet minun Herrani ja Jumalani
eikä kukaan muu.
Ps. 62:2-5
Rukoilemme Lutherin kanssa tänään, s. 27, SLEY, 1980.
Mika
Kiitos ihanasta Lutherin sanasta!
Mietin että pitäisi opettaa selvästi kolmea asiaa lähtökohtaisesti luterilaisuudessa ; Kristuksen kuolemaa , Kristuksen ylösnousemusta ja elämää Kristuksessa . Jotenkin tuntuu että luterilainen opetus lähestyy kastetta ja ehtoollista suoraan ilman syvempää merkitystä ja se ei tunnu aukeavan monelle sitä kautta .varsinkaan kun ne vaan mainitaan opetuksissa . Usein puhutaan sanassa ja sakramenteissa ja on paljon ihmisiä jotka eivät näytä tajuavan mitä sakramentit on . Teologit kenties luulevat usein seurakuntalaisten ymmärtävän asiat paremmin kuin itse asiassa ymmärtävät ja toiseksi oppimiseen kuuluu toistaminen , joka liittyy kaikkeen oppimiseen .
Jos asiaa lähestytään selvästi Kristuksesta käsin ja mitä merkitsee Kristuksen kuolema ja ylösnousemus ja lähdemme siitä purkamaan Raamatun opetuksia niin siihen liittyy kaste ja ehtoollinen . Muistan kerran kun vedin Raamattupiiriä ja sai ajatuksen että printtasin kaksi kuvaa tietokoneelta ja toinen oli kun pieni lapsi kastettiin jossa oli pappi ja kummit kuvassa ja toinen kuva ristiinnaulitusta Jeesuksesta ja halusin kuvata kastetta , kumpi kuva kertoo kasteesta enemmän kysyin? Se ymmärrys ja merkitys lähtee ristiinnaulitun kuvan edestä ja se kuva lopulta selittää pohjana ehtoollisen , pyhityksen, sovituksen , lunastuksen jne , kun Raamatun tekstejä luetaan ja ne liittyvät kaikki lopulta Kristuksen sovitustyöhön . Tämä ristiinnaulittu kuva tulisi säilyä opetuksessa mukana että emme opeta jotain joka näyttäisi erilliseltä , liimatulta ja jopa tulkinnalta .
Moniin paikkoihin siis sopii Paavalin puhe ettei halunnut muuta tuntea kuin ristiinnaulitun Jeesuksen . On ymmärrettävää että usein teologi tutkii ja löytää hienoja aarteita sanasta ja haluaa jakaa ne , mutta kuulijat tulevat arjen keskeltä , joku vaippoja vaihtamasta , joku kiireisen työelämän keskeltä , joku ahdistuksiwn keskeltä ja ne eivät voi aina yhtyä merkityksellisyydessään . Ja se voi tietysti mennä monella muulla tavallakin eri asltopituuksilla . Mutta kun Kristus on keskuksena en usko että se menee koskaan ohi vaan osuu maaliin .
Jäi pois kaste tuosta ristiinnaulitun kuva ajattelusta . Tuo voi olla myös testi että liittyykö oppi Keistuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen vai tuodaanko siihen irrallisia opetuksia ja rituaaleja ulkopuolelta Raamatun ja sen traditiosta nousevia selviä liittymiä Kristukseen .
Kun katsomme Suomen kristillisyyttä luterilaisesta näkökulmasta niin ongelmia on lopulta synnyttänyt se kun kristillinen elämä erkaantuu alttarista ja saarnatuolista . Elämää on toki ollut niiden ulkopuolellakin mutta opin keskus Kristus jää usein ilman sitä armon ja rakkauden hallitsijan osaa , joka tulisi vallita siinä järjestyksessä että ensin hän saa palvella meitä ja ruumis voisi sanassa pysyen olla alamainen sanan mukaan todellisessa vapaudessa eläen Kristuksen täytetyssä työssä ja aina hänen armotekojensa varaan jäädä . Ehtollisen suuri merkitys on monelle hyvin vähäpätöinen asia , ikävä kyllä kun sana lupaa siinä pysyvyyttä ja yhteyttä .
Timo
Kiitos puheenvuoroistasi.
En tiedä miten olen onnistunut kertomaan siitä, että kaste liittää meidät nimenomaan Kristuksen täytetyn työn osallisuuteen.
Tässä blogissani yllä sanon mm: ”Kasteen armo oli suunnattoman suuri apostolin elämässä. Niinpä hän saattoi todeta, että kasteessa meidät liitettiin Jeesuksen kuolemaan Golgatan ristillä.”
”Opin keskus Kristus jää usein ilman sitä armon ja rakkauden hallitsijan osaa, jonka tulisi vallita siinä järjestyksessä, että ensin hän saa palvella meitä.” Pidän tällaisia ’oikeita’ järjestyksiä inhimillisen järkeilyn tuloksina. Niillä on ikävä taipumus muodostua hengellisen vallankäytön välineiksi ja siten aiheuttaa kiistoja. Onko armo ja rakkaus.sitä paitsi hallintaa? ”Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti (Fil. 2:7’8).”
Martti
Kiitos kommentistasi
On todella terveellistä joskus muistuttaa itselleen olenko jonkin sortin päällepäsmäri, vai olenko edes hivenen verran oppinut mestarini aidosta nöyryydestä.
Matias joo ei varmaan ole sinulla sitä vikaa että et avaa kasteen merkitystä , pohdin vaan kun mistä johtuu että nämä sakramentit ei ole kovin arvossa , että onko julistuksessa ollut jotain ? En tiedä
Timo
Sinulla on hyviä kysymyksiä ajatuksiasi esillä pitäessäsi. On ilo lukea tekstejäsi.
Sen sijaan en pysty löytämään pätevää selitystä siitä, miksi kaste on teologisessa ja kirkon toimintaan liittyvissä keskusteluissa jäänyt vaille sille kuuluvaa asemaa.
Kristittyjä yhdistää yksi kaste, mutta ehtoollinen, jonka tulisi olla yhteyden ateria, on edelleen erottamassa eri kirkkokuntia. Suomessa sen tiimoilta vedetään rajoja jopa kirkkomme sisällä. Sitä suren.
Martti
Kiitos sinulle hyvästä kommentistasi
Kasteen yhdistävästä vaikutuksesta puhui myös Paavi Turun tuomiokirkossa Suomessa vuonna 1999 käydessään. Kasteen takia olemme yhtä Kristuksessa.
Sen sijaan ehtoollisesta ei perinteisten kirkkojen välillä ole vielä päästy täyteen yhteisymmärrykseen. Toki Porvoon sopimus jo nykyisinkin edistää anglikaanien ja luterilaisten yhteyttä. Mutta tämän kirkollisen yhteyden esteenä ei ollut missään aikaisemmassa historian vaiheessa tapahtunut kirkonkirousta keskinäistä yhteyttämme hajottamassa. Niinpä yhteys voitiin saada välittömästi toimimaan käytännössäkin, kohta, kun asia oli ulkonaisella sopimuksella sovittu.
(Vrt valtioiden välillä olevien sopimusten vaikutukseen. Kun presidentti Koivistoa pyydettiin hyväksymään viron itsenäisyys Neuvostoliiton hajottua. Koivisto kieltäytyi tästä. Sen sijaan hän sanoi, että voimme vain solmia uudelleen katkenneet diplomaattisuhteet.
Nimittäin jos hän de facto eli olosuhteiden todellisuuden mukaan olisi tunnustanut Viron itsenäisyyden, hän samalla olisi de jure Suomen valtio-oikeuden mukaan tunnustanut Neuvostoliiton miehityksen olleen Suomen ulkopolitiikan hyväksymä toimi. Mutta koska Suomi ei koskaan ollut de jure eli virallisen juridiikan mukaisesti tunnustanut Viron miehitystä, niin de jure mukaan Viro oli Suomen virallisen kannan mukaan yhä edelleen oma valtionsa, vaikka de facto eli siis arkielämän asioiden hoitamisen olosuhteiden puitteissa olikin neuvostovallan alainen.)
Tänään 12.5.2026
Vietetään suomalaisuuden päivää.
– Johan Vilhelm Snellman (12.5.1806 – 4.7.1881) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies. Aluksi hän halusi tulla papiksi, mutta valmistuttuaan oli liian nuori, ei vielä ollut täyttänyt vaadittavaa 22 vuoden ikää. Niinpä hän jatkoi filosofian opintojaan, väitteli saksalaisen G. W. F. Hegelin aatemaailmasta. Snellman kirjoitti väitöskirjan Dissertatio academica absolutismum systematis Hegeliani defensura 1835.
Hän oli monipuolisesti oppinut: oli opiskellut teologiaa, historiaa, kreikkaa, latinaa ja maailmankirjallisuutta vieläpä fysiikkaa ja muita luonnontieteitä.
Ruotsinkielisistä lähtökohdista alkaen hän kasvoi suomenkielisten asian puolustaja. Valtiomiehen ansioista mainittakoon Pietariin menevä junarata ja suomalainen oma raha. Jne. Jne.
– Tänään vietimme Tammenlehvän Perinneliiton Hämeenlinnan seudun ja Lounais-Hämeen sotiemme veteraanien ja heidän perintöään vaalivan väen kirkkopäivän Janakkalassa Turengin kirkossa ja seurakuntakeskuksessa.
Oli antoisa ohjelma. Ensin vietimme messun, sitten joimme kahvit ja ohjelma jatkui puheen, runonlausunnan ja kuorolaulun merkeissä.
Kokonaisuus oli erittäin onnistunut. Olen kiitollinen kaikille, jotka vaikuttivat juhlan onnistumiseen.
Jälleen kerran saimme syvyyttä ymmärtää, miten paljosta olemme kiitollisia sotiemme ajan suomalaisille maamme vapaudesta ja sinnikkäästä työstä kansamme tulevaisuuden hyväksi.
– Jumalan siunaus ja varjelus maata vie eteenpäin.
Tuokaamme siis yhteiset asiat Jumalan eteen.
Niinpä näin suomalaisuuden päivänä olkoon yhteinen rukouksemme isänmaamme uskominen Jumalan haltuun ja hoitoon. Pyytäkäämme häntä johtamaan tulevaisuutemme turvissaan.
Jumala isänmaatamme siunatkoon!
Raamatunkäännöksen saaminen maamme pienille vähemmistökielille on erittäin tärkeää. On onnellisinta kun Jumalan sana saa puhutella ihmisen tunnekielen tasolla.
Uusin tulokas Pipliaseuran käännöksistä on maamme romanivähemmistön kielelle valmistunut Markuksen evankeliumi.
Tässä viite siihen ja vertailukohtina pari suomennosta ja yksi ruotsinnos.
https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92,DMrk,B2000,KurL/MRK.1
Tässä viite maamme kolmen saamen kielen mukaiseen Johanneksen evankeliumin ensimmäiseen lukuun. Vertailukohtana suomennos 2020.
https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020,Biibbal,Anaras,SKOLT/JHN.1
Romanikielelle käännetty Markuksen evankeliumi ei ole ensimmäinen heidän kielelleen käännetty Raamatun osa.
Jo yli 50 vuotta sitten oli laadittu muutaman evankeliumin käännös ja myös heidän hengellinen laulukirjansa. Käytin niitä heidän keskuudessaan toimituksia tehdessäni. Eräs vanha pariskunta oli minua johdattanut heidän kielensä tuntemiseen.
Myös kirkkomme katekismus 2000 on käännetty heidän kielelleen.
Hengellistä työtä maamme romanien keskuudessa tekee
Romano Mission.
Heidän toiminnastaan voi lukea täältä
https://romanomissio.fi/
Romano Mission juhlii tänä vuonna 120 -vuotista toimintansa.
Romano Missionin 120 vuotista toimintaa juhlittiin sekä suomen että romanikielellä Malmin kirkossa.
Juhlan kunniaksi vietettiin
Juhlamessu ja kiitosjuhla Malmin kirkossa 12.4.2026.
Romanimission historiasta kerrotaan täällä
https://romanomissio.fi/romano-missio/romano-mission-historia/
Toukokuun 13. päivää vietetään perinteistä
Kukanpäivää eli Flooran päivää.
Se oli 1800 -luvulla merkittävä ylioppilaiden juhlapäivä.
Ylioppilaat kokoontuivat Kumtähden kentälle, Gumtäkts äng, on pieni puistoalue Helsingin Toukolassa. 1800 -luvulla se kuului Kumpulan kartanon, Gumtäkt gård, maihin.
Suomen historian kannalta merkittäväksi muodostui vuoden 1848 juhla.
Silloin tapahtumassa esitettiin J. L. Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu ensimmäisen kerran. Laululla oli suuri merkitys kansallisen heräämisen kannalta, joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917.