Tuoreen tutkimuksen mukaan merkityksen ja pysyvyyden etsintä ovat keskeisiä taustatekijöitä, jotka selittävät nuorten miesten kasvavaa kiinnostusta kristinuskoa kohtaan. Muutosta ei voi pelkistää yhteen selittävään tekijään, vaan se liittyy laajempaan merkityksen, yhteisön ja identiteetin etsintään.
Nuoret miehet kuvaavat tutkimuksen haastatteluissa, että kristinusko antaa heille moraalisen kompassin ja suuntaviivoja arkeen. Se tarjoaa kokemuksen jatkuvuudesta ja pysyvyydestä. Kirkko koetaan paikaksi, johon voi tulla ilman suorituspaineita. Kristinusko tarjoaa tavallisen miehen mallin kahtiajakautuneen mieskuvan maailmassa.
Tutkimuksen ovat tehneet Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä ja Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Pietari Hannikainen. Tutkimusartikkeli on julkaistu Journal for the Scientific Study of Religion -lehdessä ja se on ensimmäinen, joka avaa syvällisemmin syitä ilmiöön.
Tutkimukseen haastateltiin 30 noin 16–30-vuotiasta kristinuskosta kiinnostunutta nuorta miestä. Haastatteluissa selvisi, että nuoret miehet pitävät kristinuskoa vastavoimana yhteiskunnalle, joka koetaan pinnallisena, sirpaleisena ja yksilökeskeisenä. Kristinusko merkitsee myös vaihtoehtoa elämäntavalle, jossa korostuu yksilön oma etu ja jatkuva suorittaminen. Niiden tilalle etsitään pysyvyyttä, syvällisyyttä ja vastuullisuutta.
Koko väestön tasolla uskonnottomuus on kasvanut, ja yhä harvempi sitoutuu kristinuskoon. Tässä tilanteessa kristinuskosta on tullut uudella tavalla kiinnostava vaihtoehto nuorille. Kyse ei ole enää enemmistökulttuurista tai jollain tavoin oletetusta tai pakotetusta asiasta, josta pitäisi irtaantua.
– Ne nuoret, joiden keskuudessa muutos näkyy, ovat niitä samoja, joiden kasvuikään ovat sattuneet muun muassa koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä lukuisat muut laajat yhteiskunnallisista epävarmuutta synnyttävät tekijät. Tällaiset kriisit vaikuttavat useiden tutkimusten mukaan kaikkein voimallisimmin juuri nuoriin ja aikuisuuden kynnyksellä oleviin, Kati Tervo-Niemelä kuvailee yliopiston tiedotteessa.
AINEISTOSTA NOUSEE esiin myös konservatiivisen ”koti, uskonto ja isänmaa” -ajatuksen nousu. Tutkimuksen mukaan konservatiivisuuden nousu on kuitenkin liian yksinkertainen tulkinta ilmiöstä, koska uskovien miesten keskuudessa on sekä liberaalisti että konservatiivisesti orientoituneita nuoria.
– Kristinuskosta kiinnostumisen kaventaminen vain konservatiivisuuteen liittyväksi ilmiöksi ei tee oikeutta niille monialaisille merkityksille, mitä kristinuskosta haetaan. Kyse ei ole yksittäisestä ideologisesta muutoksesta, vaan laajemmasta tarpeesta löytää merkitystä ja suuntaa elämään maailmassa, jota luonnehtii epävarmuus tulevaisuudesta ja jatkuva muutos, Tervo-Niemelä sanoo..
Muuttunut mediamaailma on aiheuttanut sen, että nykyisten nuorten ikäluokka on sosiaalistunut lapsesta lähtien eri tavoin kuin aiemmat ikäluokat. Nuoret ovat sosiaalisessa mediassa avoimempia uskonnosta ja uskostaan kuin, mihin Suomessa on aikaisemmin totuttu.
– Sosiaalinen media näyttää ylipäätään rikkovan Suomessa vallitsevaa uskontoon liittyvää puhumattomuuden kulttuuria, Pietari Hannikainen sanoo tiedotteessa.
Lue myös:
Nuorten miesten hengellisyys rakentuu somessa – Millaista heidän kristillisyytensä on?
Ilmoita asiavirheestä