Nuorten miesten uskonnollisuus ja kirkkosuhde ovat muuttuneet. Seurakuntien empatia- ja tunnettuuskysely 2023 paljastaa, että 18–24-vuotiaista kirkkoon kuulumattomista miehistä 22 prosenttia ajattelee todennäköisesti liittyvänsä kirkkoon tai ainakin harkitsee sitä, kun taas naisista vastaava prosentti on 9.

Seurakuntalainen.fi nosti esille 29.11. uutisessaan Itä-Suomen käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelän ja Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori Jouko Porkan tutkimusartikkelin, jossa tarkasteltiin yli 77 000 nuoren hyvinvoinnin ja uskonnollisuuden muutoksia. Yllättävää on, että nuoret miehet ovat nuoria naisia uskonnollisempia. Nuoret miehet ovat myös uskonnollisempia kuin aiemmin.

Yllättävä havainto on, että uskonnollisuuden nousun lisäksi nuorten miesten hyvinvointi on lisääntynyt. Vastaavasti nuorilla naisilla hyvinvoinnin laskeminen näyttää korreloivan uskonnollisuuden laskun kanssa.

Myös muu kerätty aineisto vahvistaa käsitystä nuorten miesten uskonnollisuuden kasvusta.

MISTÄ ON kyse? Kirkon tutkimus- ja koulutus-yksikön johtaja Hanna Salomäki kertoo löydösten olevan tuoreita.

– Tämä on noussut esiin muun muassa seurakuntien empatia- ja tunnettuuskyselyssä, rippikoulututkimuksessa ja muussakin datassa. Näyttää siltä, että uusista tutkimuksista tulee koko ajan samansuuntaista tulosta.

Salomäki pitää yllättävänä käänteenä sitä, että nuoret miehet ovat nuoria naisia uskonnollisempia.

– Tällaista ei ole aiemmilla sukupolvilla esiintynyt. Se tekee Suomesta myös poikkeuksellisen maan muiden joukossa, sillä muiden maiden mittauksissa nuoret naiset ovat nuoria miehiä uskonnollisempia.

Uskonnollisuuden kasvu näkyy nuorten miesten kohdalla monella tapaa. Salomäki toteaa sen näkyvän identiteetin rakentumisessa, itseymmärryksessä, kirkkosuhteessa, jumalauskossa ja Jeesus-käsityksessä. Salomäen mukaan se näkyy myös arjen valinnoissa ja käyttäytymisessä.

– Entistä useammin nuoret miehet myös osallistuvat uskonnolliseen toimintaan.

Uuden kastetutkimuksen mukaan he myös kantavat naisia enemmän huolta uskonnollisen perinteen välittymisestä.

Salomäen kasteisiin liittyvässä kyselytutkimuksessa havaittiin, että todennäköisimmin lapsen kastamista puoltaa ja kannattaa mies eli lapsen isä.

– Kyselystä selvisi, että lapsen kastaminen on miehelle tärkeämpää kuin naiselle. Se on yllättävä tulos, sillä uskonnollisen perinteen välittäminen on perinteisesti tulkittu naisen tehtäväksi.

NUORET MIEHET uivat siis vastavirtaan, ja pitkään jatkunut kehitys muuttaa suuntaa. Yksi mielenkiintoinen ulottuvuus on Salomäen mukaan uskonnollisuuden kytkeytyneisyys muihin arvoihin.

– Naiset ovat asennekyselyiden mukaan vahvemmin liberaaleja, miehet konservatiivisempia. Edustaako kirkko nuorille miehille perinteiden jatkuvuutta?

Kirkkomyönteisyys saattaa liittyä isompaan asennemaailmaan liittyvään muutokseen. Myös nuorten naisten ja miesten puoluepoliittinen kannatus on erilaista. Mutta mikä on saanut nuorten miesten traditionalistisuuden ja uskontomyönteisyyden aikaan? Salomäki toteaa, että internetillä on todennäköisesti iso vaikutus.

– Se nähtiin myös viime eduskuntavaaleissa, kun edustajia pääsi sisään TikTok-julkisuuden kautta. Se kytkeytyy nimenomaan nuoriin miehiin.

Eräs nuorten miesten suosiossa oleva sivusto on kiistanalainen Ylilauta-keskustelufoorumi. Ylilauta on Suomen 35. suosituin internet-sivusto, joka on tullut tunnetuksi huumorisisällön lisäksi myös vihapuheesta ja trollauskohuista. Ylläpidon mukaan kuukausittaisia käyttäjiä on peräti 2,5 miljoonaa.

Myös nuorten miesten uskonnollisuutta koskevia tutkimuksia sekä STT:n uutista aiheesta on jaettu ahkerasti Ylilaudalle. Keskustelua on kirvonnut satojen viestien verran.

Oletetut nuoret miehet selittivät kristinuskon suosion nousua muun muassa seuraavin kommentein: ”Seurakunnan kerhoista löytyy parempia kumppaniehdokkaita kuin baaritindereistä”, ”käännyin kristityksi kun kyllästyin pellemaailmaan”, ”ihmiset haluavat elämäänsä merkitystä”, ”ainoa joka tän yhteiskunnan voi pelastaa on usko Herraamme Jeesukseen”, ”elämä ilman Jumalaa on kuin elämä ilman valoa”.

Ylilaudalle 29.11. postatut kommentit ovat usein höystettyjä erilaisin meemikuvin. Toistuvia ovat humoristiset kuvat, joissa risti tai papinpuku yhdistetään ultramaskuliiniseen kuvastoon kuten sotisopiin tai bodattuihin miehiin. Kuvat tuntuvat viestittävän, että kristinusko on ”alfauroksen” ja ”machon” järkivalinta.

Salomäki kertoo, että nuoria miehiä kiinnostaa ilmeisesti juuri järjen kautta tapahtuva uskonasioiden yhteinen ja yksityinen pohdinta. Esimerkiksi apologeettisissa tilaisuuksissa nuorten miesten yliedustus on ollut selkeää. Tähän saattaa olla syynä myös monen kohua herättäneen ”miesasiajulkkiksen” kristinuskomyönteisyys. Yksi heistä on Suomessakin salit täyteen saanut Jordan B. Peterson.

SALOMÄKI TIEDOSTAA, että jotkut hyödyntävät kirkkoa ja kristinuskoa ”oman stoorinsa” tukemisessa.

– Kirkon tukeminen sopii traditionalisesti orientoituneille ja näissä poliittisissa kertomuksissa kirkko toimii välikappaleena.

Muutokset eivät kuitenkaan ole niin suuria kuin tilastot väittävät. Suomalaiset miehet on aiemmin leimattu vähemmän uskonnollisiksi, sillä he eivät ole puhuneet uskostaan. Salomäki kysyy, onko taustalla vaikuttanut uskonnollisuus, mutta sitä ei ole vain sanottu ääneen.

– Ehkä hiljaisuus on tulkittu uskonnottomuudeksi.

Mielenkiintoinen tutkimushavainto on myös se, että nuoret miehet kokivat kirkon arvojen edustavan heidän omia arvojaan. Nuorten naisten kokemus asiasta oli vähäisempi.

Salomäen mukaan on olennainen kysymys, mitkä mielletään kirkon arvoiksi.

– Mitä ne kirkon arvot ovat? Edustavatko nämä kirkon arvot kirkon uudempaa ääntä vai perinteiseksi miellettyä?

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!