Rampa poika juoksee Saiturin syliin. Muuttunut mies nostaa hänet olkapäälleen ja poika kuuluttaa yleisölle: ”Jumala meitä kaikkia siunatkoon!”

Suomen kansallisbaletin Saiturin joulun loppukohtausta edeltää pettymysten katkeroittaman itaran ukon rohkeutta vaatinut matka. Setä Scrooge kohtaa menneisyytensä ja tulevaisuutensa haamut ja herää uudelleen eloon.

Pirstaleista maailmaa ja eksynyttä ihmistä kuvaavan nykytaiteen keskellä Kansallisbaletin uusi joulubaletti on kuin talven juhla itse. Kansa joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.

ONNELLISET LOPUT ja lapsenomainen rakkauden sanoma saavat kriitikot herkästi nyrpistämään nenäänsä. ”Kliseistä.” Ja totta onkin, että esimerkiksi oopperatalossa reilu vuosi sitten nähty uutuusteos, Kaija Saariahon ja Sofi Oksasen Innocence jätti syvemmän jälkikuvan. Molemmat teokset liikkuvat eri aikatasoissa ja käsittelevät menneisyyden haavoja ja niiden vaikutuksia sekä aikaa, kuolemaa ja uuden alun mahdollisuutta.

Saiturin joulussa katsoja pääsee vaativien teemojen kanssa helpommalla. Kutsu oman elämän ja sen hedelmien tarkasteluun on lempeä. Yleisössä Vapahtajan valon pilkahdukset, kristillisten joululaulujen tutut melodiat ja onnellinen loppu koetaan varmasti hyvin eri tavoin. Jos katsojan maailmankuvaan kuuluu suuri tarina, jossa kuljetaan kaaoksesta rauhaan, tämänkin tarinan loppu voi lohduttaa.

Sergei Popov tekee upean roolisuorituksen Jacob Marleyn haamuna. Kahleita kantava liikekumppani varoittaa Scroogea (Johan Pakkanen) ahneen kovasta kohtalosta. Kuva: Roosa Oksaharju/Suomen kansallisbaletti

LAVALLA HENKIIN heräävä 1800-luvun Lontoo on huippuammattilaisten omistautuneen yhteistyön tulos. Lumous on vaatinut harjoitussaleissa, puvustossa ja lavasteverstaassa tuhansia tunteja tarkkaa työtä. Sekä baletin musiikin säveltäneellä Sally Beamishillä että puvut, valaistuksen ja projisoinnit suunnitelleella Anna Fleischlella on vahvat siteet Dickensin Lontooseen. Yhteistyö on tuottanut sadun, jonka lumous ei petä missään kohdassa.

Teos on palkitun brittikoreografi David Bintleyn vuosikymmenten unelma. Lapsesta saakka hän on lukenut tarinan joka joulu, ensin itselleen ja myöhemmin myös lapsilleen. Kotimaa-lehden (1.12.) haastattelussa hän kertoi haluavansa antaa Dickensin puhua. Yritys nykyaikaistaa tai muuten parantaa hänen tarinoitaan vain heikentää niiden vetovoimaa.

Näyttääkseen Saiturin ilon, Dickens vei lukijansa synkkiin paikkoihin, ja Bintley seurasi perässä. Yksinäisyys, joka tiivistyy kauhuksi, saa valon näyttämään entistä kirkkaammalta.

Dickensin aikana gotiikka oli suosittua kirjallisuudessa. Saiturinkin maailmassa vilisee aaveita, kynttilöitä, kummitustaloja, painajaisia ja hautausmaita. David Bintleylle teos on ennen muuta tarina siitä, että pahuuteen on olemassa vastaus.

Ennen esitystä taiteilijat lavalla ja kulisseissa jännittivät, osuuko lukemattomista yksityiskohdista koostuvassa teoksessa kaikki tahdilleen. Huippuammattilaiset näyttävät, mitä sitkeä työ yhteisen unelman eteen voi tuottaa.

Charles Dickens: Saiturin joulu. Esitykset Suomen kansallisbaletissa 30.12. asti.

Koreografia David Bintley, musiikki Sally Beamish. Tallenne katsottavissa Yle Teemalla 26.12. klo 14 sekä Yle Areenassa 23.12.2023 alkaen.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!