Helinä Rautavaaran etnografisessa museossa Espoon keskuksessa on avattu kiehtova näyttely E zor amendar – voima meissä. Se kertoo Itä-Euroopan romanien – erityisesti romaninaisten – aktivismista.
Näytteillä on kosovolaisen kuvataiteilijan Farija Mehmetin, 47, värikkäitä maalauksia ja valokuvaaja Meeri Koutaniemen valokuvia. Taustalla soi elektronista musiikkia säveltävän ukrainalaisen ihmisoikeusjuristin Julian Kondurin kappale Attaca Dronov eli drooni-isku.
Itseoppinut kuvataiteilija Farija Mehmet haluaa herättää naivistisilla muotokuvillaan keskustelua romaninaisten asemasta. Kuviensa kautta hän kertoo käsittelevänsä muun muassa romanikulttuuriin kuuluvia varhaisia avioliittoja, sukupuolittunutta väkivaltaa, syrjintää ja köyhyyttä, mutta myös vastarintaa, toivoa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
– Lapsena en tuntenut ketään taiteen tekemisellä elävää romaninaista. Meillä ei useimmiten ollut kotona edes piirustuspaperia, joten piirtelin kouluvihkoni marginaaleihin ja koulukavereilta saamiini irtopapereihin, Mehmeti kertoo Diakonissalaitoksen tiedotteessa.
Mehmeti todisti lapsuudenkodissaan paitsi köyhyyttä myös perheväkivaltaa. Hän olisi halunnut jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen, mutta perheellä ei ollut varaa henkilötodistukseen. Äiti opetti hänelle kotona ompelua.
Mehmetin elämä muuttui 22-vuotiaana, kun hän tapasi yhdysvaltalaisen kirjailijan Paul Polanskyn. Polansky ihastui Mehmetin maisemamaalauksiin ja romanien arkea kuvaaviin töihin ja tilasi tältä kuvituksia kirjoihinsa. Mehmeti sai käyttöönsä paljon taiteilijan tarvikkeita.
Mehmeti on maalannut värikkäitä naisten muotokuvia jo 25 vuotta. Hän tallentaa maalauksiinsa romanien katoavaa pukeutumiskulttuuria, kuten äitien ja isoäitien värikkäitä huiveja.
– En pystyisi löytämään itseni ulkopuolelta taidetta, joka inspiroisi minua. Kaikki teokset tulevat alitajunnastani. Minua innoittavat ainoastaan romaninaisten perinneasut, hän sanoo Maailman Kuvalehden haastattelussa.
Mehmeti kertoo myös haluavansa kannustaa romaninaisia rohkeuteen ja menestykseen niin koulussa, työuralla kuin kaikessa muussakin elämässä.
– Uskon että jokaisella on unelma toteutettavana. Oma maalaustaitoni on Jumalan lahja. Käytän sitä muovatakseni romaninaisten tulevaisuutta, jotta he saavat kunnollista koulutusta ja voimaa päättää omista asioistaan. Mekin tarvitsemme arvostusta! hän sanoo näyttelyn esittelytekstissä.
Taiteellisen uransa käännekohtana Mehmeti pitää vuoden 2012 näyttelyään Kosovon kansallisessa taidegalleriassa Pristinassa. Ennen Helinä Rautavaaran museon näyttelyä Mehmetin töitä on ollut esillä myös Milanossa ja Zagrebissa.
Mehmeti on pitänyt kuvataidetunteja 5–13-vuotiaille lapsille. Ryhmässä oli sekä romaneja, albaaneja että serbejä. Hän toivoo voivansa olla lapsille ja nuorille esikuva ja saavansa tarjota heille taidekasvatusta jatkossakin.
EUROOPASSA ELÄÄ 12 miljoonaa romania, valtaosa heistä Itä-Euroopassa. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi kiersi Ukrainassa, Romaniassa, Kosovossa ja Moldovassa kuvaamassa Diakonissalaitoksen tukemien romanijärjestöjen työtä. Näyttelyssä on esillä hänen valokuviaan sekä kertomuksia kuvattujen ihmisten elämästä.
– Naiset tekevät itsensä näkyviksi ja saavat muutoksia aikaan tukemalla toisiaan. Esimerkiksi Romaniassa naiset järjestäytyivät ja palasivat kaupungintalon portaille niin kauan, kunnes päättäjät suostuivat rakennuttamaan tiet heidän kyliinsä asti. Yhteistyö on poliittinen voima, Koutaniemi sanoo Diakonissalaitoksen tiedotteessa.
Diakonissalaitos on tukenut Itä-Euroopan romanien työtä heidän tilanteensa parantamiseksi vuodesta 2015 alkaen. Näyttelyssä kerrotaan muun muassa romanialaisesta E-Romnja -järjestöstä. Sen kustantamien raaka-aineiden ansiosta romanikylissä saadaan ravitsevaa ruokaa, kun asukasaktiivit keittävät niistä lounasta koko yhteisölle.
Alkuperäinen kuva: Meeri Koutaniemi
Nyt entinen kerjäläinen on saanut työn Diakonissalaitoksen ehtoollisleipien leipomosta ja pystyy maksamaan palkallaan Itäkeskuksessa sijaitsevan asuntonsa vuokran.
PARI VIIKKOA sitten pidetyissä näyttelyn avajaisissa oli paikalla vajaat 100 ihmistä, heidän joukossaan myös Suomessa asuvia Itä-Euroopan romaneja, kertoo Helinä Rautavaaran museon palvelukoordinaattori Elina Torvinen.
Alkuperäinen kuva: Meeri Koutaniemi
– Avajaiset olivat todella lämminhenkiset. Me museon ihmiset aivan hukuimme halauksiin ja suukkoihin. Tarjolla oli isoja siivuja romanialaista pullaa, Torvinen kertoo.
Yksi näyttelyyn kuvatuista ja tarinansa kertovista naisista on 55-vuotias Iuliana Baldovin Helsingistä. Hän tuli Suomeen vuonna 2009 kerjäläiseksi ja myymään ruusuja yökerhoihin, koska Romaniassa hänen oli mahdotonta elättää yksinhuoltajana ja romanina perhettään. Hän kertoo lähettäneensä tuloja lapsilleen ja yöpyneensä Suomessa itse pitkään metsässä tai jääkylmissä autoissa.
Sittemmin hän alkoi tehdä vapaaehtoistyötä Diakonissalaitoksen romanien päiväkeskuksessa Hirundossa. Nyt hän on saanut työn Diakonissalaitoksen ehtoollisleipien leipomosta ja pystyy maksamaan palkallaan Itäkeskuksessa sijaitsevan asuntonsa vuokran. Kova elämä on koetellut Baldovinin terveyttä, mutta hän on onnellinen siitä, että hänen poikansa asuu nyt vaimoineen ja lapsineen Suomessa. Lapsenlapsista vanhempi käy Suomessa lukiota. Seuraavalla sukupolvella on edessään parempi elämä.
Näyttely on avoinna Helinä Rautavaaran museossa Espoon Keskuksessa Entressen kauppakeskuksessa tiistaista perjantaihin kello 12–19 ja lauantaisin kello 12–18. Museoon on vapaa pääsy. Näyttely on esillä 27.3.2027 saakka. Näyttelyyn on saatavilla myös selkokielinen teosesite.
Näyttely on toteutettu Diakonissalaitoksen ja sen kanssa yhteistyötä tekevien itäeurooppalaisten romanijärjestöjen kanssa. Museovirasto tukee näyttelyä kuvataiteilijoiden palkkioiden osalta.
Lue myös:
Romanikulttuuri säilyy, jos sitä säilytetään perheissä, toteaa aiheesta väittelevä Henry Hedman
Ilmoita asiavirheestä