Kirkon tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen, mutta sen eteen on myös tehty paljon. Näin arvioi kirkon ympäristöasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Anna Lintunen.
Lintunen on myös apulaisprofessori Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksessa ja Turun arkkihiippakunnan kirkolliskokousedustaja.
– Tavoitteena on elinkaaristen päästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Loput 20 prosenttia hyvitetään esimerkiksi kasvattamalla seurakuntien omistamien metsien hiilivarastoa. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen.
Elinkaarisilla päästöillä tarkoitetaan tuotteen tai palvelun sen koko elinkaaren aikana syntyneitä päästöjä.
KIRKON HIILINEUTRAALIUSTAVOITE on saavuttanut välitilinpäätöksensä, kun Kirkkohallituksen kärkihanke Hiilineutraali kirkko 2030 päättyi viime vuoden lopussa.
Nykytiedon valossa tavoitteen saavuttaminen on vaikeaa. Suomen ympäristökeskuksen osana kärkihanketta toteuttamassa tiekartassa todettiin, että kirkko voisi elinkaariset päästöt huomioiden saavuttaa noin 40 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä tiekartassa ehdotetuilla toimilla.
– Jos päästöjen vähennys rajattaisiin vain energiankulutukseen ja suoriin päästöihin esimerkiksi seurakuntien omistamista ajoneuvoista, niin kuin usein tehdään, tiekartan toimilla voitaisiin päästä 70 prosentin vähennykseen 2030 mennessä, Lintunen sanoo.
TOISAALTA HYVIÄKIN merkkejä on ilmassa. Vuonna 2025 kirkon päästöt kääntyivät ensimmäistä kertaa moneen vuoteen laskuun.
Tulevien vuosien osalta huoli liittyy siihen, miten hankkeen päättyminen ja Kirkkohallituksen muutosneuvottelut vaikuttavat ilmastotyöhön.
Lintunen muistuttaa, että seurakunnat ovat itsenäisiä toimijoita ja niiden tilanne vaihtelee paljon. Kokonaiskirkon tehtävänä on tukea niitä ilmastotyössä.
– Totta kai se vaikuttaa, kun resurssit vähenevät. Nyt täytyy toivoa, että seurakunnat ottaisivat aktiivisesti käyttöön työkaluja ja materiaaleja, joita hankkeessa on tuotettu.
Lintusen mukaan tärkeimmät toimet seurakunnissa liittyvät kiinteistöihin, niiden lämmitykseen, sähkönkulutukseen ja määrään. Kiinteistöjen lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää liikkumisen päästöihin ja hankintoihin sekä seurakunnan omistamien metsien hiilinielun kasvattamiseen.
TÄRKEITÄ TYÖKALUJA ovat kirkon ympäristödiplomi, joka kannustaa ottamaan ympäristön huomioon kaikessa toiminnassa, sekä päästölaskuri.
– Se on työkalu, joka laskee seurakuntien hiilijalanjälkeä eli niiden päästöjä ja näin ollen auttaa seuraamaan päästöjen kehitystä. Laskuri perustuu kirjanpidon dataan eli on hyvin automaattinen.
Kirkon hiilineutraaliustavoite on linjassa monien kuntien asettamien tavoitteiden kanssa, Lintunen toteaa. Se myös tukee Suomen valtion tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Kirkko oli kuitenkin tavoitteen asettajana etujoukoissa. Se on Lintusen mukaan myös viestinyt tavoitteen toteutumisesta tai siitä jäämisestä avoimesti.
– Mahdollisimman avointa viestintää toivon jatkossakin. Työ ei lopu hiilineutraaliuskysymyksissä vuonna 2030.
Lue myös:
Kärkihanke päättyi mutta hiilineutraaliuteen kirkolla on vielä matkaa
Ilmoita asiavirheestä