Kirkkohallituksen kolmivuotinen Hiilineutraali kirkko 2030 -kärkihanke on päättynyt. Loppuraportista selviää, että hankkeen myötä kirkon ilmastotyö eteni merkittävästi. Toisaalta tavoitteista on vielä jääty.
Hankkeen tavoitteena oli, että kirkko olisi hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tarkoitus on ollut vähentää siihen mennessä kasvihuonepäästöjä 80 prosenttia ja kompensoida loput 20 prosenttia seurakuntien omistamien metsien hiilivarastolla. Vastaavan tavoitteen ovat asettaneet Suomessa kunnat.
Hankkeen työkaluiksi valmistettiin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa Tiekartta ja päästölaskuri ohjaamaan seurakuntia kohti hiilineutraaliutta. Päästölaskuri laskee kirjanpidon ostotietojen perusteella seurakunnan hiilijalanjäljen.
Kolmas työväline on ollut kirkon ympäristödiplomi. Haaveena oli, että kaikilla seurakunnilla olisi vuoden 2025 loppuun mennessä ympäristödiplomi. Käytännössä 240 seurakuntataloudesta satakunta on diplomin hankkinut.
Raportista päätellen olennaista hankkeen kannalta on ollut se, että vuoden 2023 ajan käytössä oli asiantuntija, joka vieraili seurakunnissa ympäri maan ja piti niihin etäyhteyksiä. Tämä edisti seurakuntatalouksien liittymistä kirkon ympäristöjärjestelmään.
HANKKEESSA LAADITUN Tiekartan mukaan hiilineutraaliuden saavuttamisessa avainasemassa ovat olleet seurakuntien kiinteistöratkaisut. Ilmastopäästöjä kirkon toiminnassa tulee eniten kiinteistöjen lämmittämisestä, sähkönkulutuksesta, liikkumisesta ja hankinnoista. Tavoitteena onkin ollut, että kaikilla seurakunnilla olisi Kirkkohallituksen mallin mukainen kiinteistöstrategia. Sellainen löytyy nyt kolmeneljäsosalla seurakunnista.
Tiekartassa ehdotetuilla toimilla seurakunnissa päästäisiin yhteensä yli 70 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä, jos tarkastelu rajataan energiankulutukseen ja ajoneuvojen päästöihin. Jos taas tarkastellaan kaikkien kirkon toimintojen elinkaarisia päästöjä, Tiekartan toimilla päästään 40 prosenttiin. Syken mukaan jälkimmäinen olisi varsin realistisesti toteutettavissa.
Raportissa todetaan kuitenkin, että vuosina 2019–2024 seurakuntien yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt kasvoivat 10 prosenttia. Vuonna 2019 päästöt olivat noin 193,6 miljoonaa kg CO₂-ekv., ja vuonna 2024 noin 212,8 miljoonaa.
Samaan aikaan päästöjen suhde käytettyjen eurojen määrään kuitenkin laski. Kun vuonna 2019 yhtä euroa kohden syntyi päästöjä keskimäärin 0,55 kg CO₂, kun vuonna 2024 vastaava luku oli enää 0,44 kg CO₂3. Kirkon hiilijalanjälki siis keveni.
KIRKKOHALLITUKSEN ASIANTUNRIJA Ilkka Sipiläinen arvioi Kotimaalle, että seurakunnat ovat ottaneet kirkon ilmastostrategian vakavasti. Ympäristödiplomia suositellaan kaikille, vaikka siihen tavoitteeseen ei ole vielä päästy, Sipiläisen mukaan ympäristöjärjestelmän vaikuttavuus on merkittävä.
– Sellaiseen seurakuntaan, joka on mukana kirkon ympäristöjärjestelmässä, kuuluu 72 prosenttia kirkon jäsenistä. Hiilineutraalisuustavoite näkyy lukuisten seurakuntien työssä, hän sanoo ja toteaa, että tuloksien aikaansaamiseksi tarvitaan kunnianhimoa ja runsaasti työtä.
Miten työ jatkuu, kun Kirkkohallituksen muutoshankkeen myötä väki nyt Kirkkohallituksessa vähenee?
Sipiläisen mukaan ympäristötyö on otettu huomioon uusia tehtävänkuvia laadittaessa. Siihen käytettävän työvoiman määrä pienenee kuitenkin muutoshankkeen tuomien henkilöstövähennysten seurauksena.
– Se johtuu siitä, että Kirkkohallituksessa on jouduttu laajentamaan jäljelle jääneiden tehtävänkuvia. Muutoshankkeen ohjausryhmä piti kuitenkin tärkeänä sitä, että Kirkkohallituksessa on ympäristötyöhön liittyvää osaamista myös tulevaisuudessa ja tämä on otettu huomioon uusia tehtävänkuvia laadittaessa, Sipiläinen sanoo.
Käytännössä Kirkkohallituksen ympäristötyö tulee olemaan päätöksentekoon kohdistuvaa tukea ja vaikuttamistoimintaa.
– Joudumme leikkaamaan seurakunnille suoraan osoitettua ympäristötyöhön suunnattua kehittämis- ja tukitoimintaa, Sipiläinen toteaa.
Vuoteen 2030 ja hiilineutraaliuteen on vielä matkaa. Hiilineutraali kirkko 2030 -loppuraportissa rohjetaan silti todeta, että hiilineutraaliuden tavoittelu on niin kirkolle muillekin yhteiskunnan toimijoille pysyvä tehtävä. Kirkossa siihen on joka tapauksessa luotu nyt työvälineet seurakuntien käyttöön.
Lue myös:
Ennätysmäärä seurakuntia sai Kirkon ympäristödiplomin
Tavoite nuijittiin pöytään: Kirkosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä
Seurakunnille halutaan pakollinen kiinteistöstrategia, joka tukee myös metsien monimuotoisuutta
Ilmoita asiavirheestä