1700- ja 1800-luvuilla suomalaisissa säätyläiskodeissa juhlistettiin nimipäivää jopa koristelluilla nimipäiväkuusilla. Nykyään nimipäiväonnitteluja jaetaan yhä useammin sosiaalisessa mediassa postikorttien lähettämisen sijaan. Nimipäiväkalenterikin on muutoksessa. Sitä uudistetaan viiden vuoden välein.

Laulu Putte-possun nimipäivistä on monille tuttu. Se on raahelaisen Juhani Jalaksen 1930-luvulla sanoittama ja säveltämä. Puten nimipäivillä kaikilla oli niin mukavaa ja vierahiksi kutsuttiin ystävät ja tutut – Ensin tikkukaramelli heille tarjottiin, sitten vielä pullakahvit keitettiin.

Jo ennen Putte-possua nimipäiviä oli juhlittu Suomessa lähes 200 vuoden ajan.

– Nimipäivien vietto tuli Suomeen lähinnä Ruotsista 1700-luvulla ja yleistyi 1800-luvulla, dosentti Minna-Saarelma-Paukkala kertoo.

Hän on suomalainen nimistöntutkija ja kirjoittanut muun muassa teoksen Nimipäiväjuhlat (Kirjapaja 2006). Kirja käy läpi nimipäivien historiaa ja nykypäivää 2000-luvun alkuun asti sekä kertoo nimipäiväkalenterista.

Yllättävin nimipäivien viettoon liittyvä vanha tapa on nimipäiväkuusi. Sitä käytettiin 1700- ja 1800-luvuilla säätyläiskodeissa. Sisälle tuotu kuusi saattoi olla pieni tai suuri, mutta yleensä aina koristeltu. Sen alle tai viereen laitettiin nimipäivälahjat.

– Nimipäiväkuusi tunnettiin Suomessa jo ennen joulukuusta, joka levisi meillä laajemmin vasta 1800-luvun lopussa.

Vehnärinkeli ja piirileikkejä

Nimipäivien vietto oli yleisimmillään 1900-luvun alussa. Kutsujen järjestäminen oli useimmiten nimipäiväsankarin vastuulla.

Tarjolla saattoi olla vehnärinkeli, jonka keskellä oli piparkakkuja ja korppuja. Juhlissa tanssittiin esimerkiksi polkkaa tai valssia ja leikittiin piirileikkejä.

Nimipäivälaulut kuuluivat vielä sata vuotta sitten juhlapäivän viettoon. Esimerkiksi Tammelassa laulettiin: Kuules nyt Hilma, aukaise sä ovi, että pääsisi sisälle tää laulavainen hovi.

Mututuntumalla nimipäiviä juhlitaan yhä harvemmin, vaikka itse päivä muistetaan melko hyvin. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto toteutti vuoden 2024 lopussa kyselyn nimipäivien vietosta.

– Vastanneista yli 85 prosenttia sanoi, että heitä on muistettu heidän nimipäivänään. Yli 90 prosenttia tiesi, milloin on heidän nimipäivänsä, Saarelma-Paukkala kertoo.

Jos nimipäiväkekkereitä nykyisin vietetään, ne muistuttavat useimmiten pienimuotoisia syntymäpäiviä.

Nimipäiväkorttien lähettämisen sijaan muistaminen on siirtynyt sosiaaliseen mediaan, esimerkiksi Facebookiin. Siellä näkee usein nimilistoja kyseisenä päivänä nimipäiväänsä viettävistä kavereista. Onnittelut kuvitetaan esimerkiksi kukkakimpulla.

Myös oikeat kukat kuuluvat yhä nimipäiviin.

– Kukkakaupoissa saattaa nähdä nimipäivästä kertovan ilmoituksen vinkkinä kukkien ostamiseen, Saarelma-Paukkala sanoo.

Pääseekö Fatima kalenteriin?

Nimipäiväkalenteri perustui alun perin pyhimysten päiviin. Suomalaiskansallisia nimiä otettiin kalenteriin 1900-luvun alusta lähtien. Silloin kalenterista poistettiin esimerkiksi Hegesippus ja Optatus. Tilalle tulivat muun muassa Lahja ja Matti.

Yliopiston almanakkatoimiston ylläpitämää nimipäiväkalenteria uudistetaan viiden vuoden välein. Minna Saarelma-Paukkala on johtanut tätä työtä vuodesta 2010 lähtien.

– Tällä hetkellä kalenterissa on lähes tuhat nimeä. Se kattaa hyvin yleisimmät etunimet.

Viimeisimmässä vuonna 2025 voimaan tulleessa uudistuksessa nimipäiväkalenteriin otettiin muun muassa nimet Amelia, Lili, Jessica, Jare, Kaius, Eppu ja Miki.

Nimen kalenteriin pääsemisen perusteena on, että se on ensimmäisenä etunimenä vähintään 500:lla äidinkieleltään suomenkielisellä suomalaisella. Yleisimpiä ulkomaalaisperäisiä nimiä on jätetty pois, koska kalenteri on edelleen painottanut suomalaiskansallista kulttuuria.

Yli kymmenen prosenttia Suomessa asuvista puhuu kuitenkin äidinkielenään jo jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

– Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden takia pitääkin kysyä, eikö nimipäiväkalenteri voisi olla kaikkien Suomessa asuvien yhteinen kalenteri. Ulkomaalaistaustaisten nimien myötä se kuvastaisi paremmin koko Suomen elossa olevaa väestöä, Minna Saarelma-Paukkala sanoo.

Näin esimerkiksi Fatima voisi Ruotsin tavoin päästä nimipäiväkalenteriin.

Raitiotievaunut Urho ja Lempi

Minna Saarelma-Paukkala kertoo huomanneensa yritysten ja yhteisöjen hyödyntävän yhä useammin etunimiä. Esimerkiksi Tampereella raitiovaunut on nimetty sen mukaan, kenen nimipäivänä ne on otettu käyttöön. Niinpä Tampereella voi hypätä Urhon tai Lempin kyytiin.

Martat juhlivat paikallisyhdistystensä voimin Martan päivää, televiestintäyhtiö Elisa Elisan päivää ja Loviisan kaupunki Loviisan päivää.

Vaikka kodeissa vietettyjen nimipäiväkekkereiden määrä on vähentynyt, Saarelma-Paukkala muistuttaa nimipäivien näkyvän yhä. Esimerkiksi Yle Radio1:n kuuluttaja luettelee nimipäivien viettäjät ja ne kerrotaan myös sanomalehdissä.

– Joissakin paikallislehdissä julkaistaan nimipäiväänsä viettävien haastatteluja. Se on loistava tapa saada esille erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä.

Entä miten Minna Saarelma-Paukkala viettää omaa nimipäiväänsä, joka on toukokuun 26. päivä?

– Minulla on tapana istuttaa silloin kesäkukkia ruukkuihin. Joskus saatamme nauttia puolisoni kanssa jotain herkkua.

Juttu on julkaistu Askel-lehdessä 1/2026.

Ilmoita asiavirheestä