Armenialainen pappi käveli 19.7.2024 Jerusalemin kirkonjohtajien ja Yhdysvaltain senaatin jäsenen Chris Van Hollenin tapaamiseen Jerusalemin vanhassa kaupungissa. Jaffaportin kohdalla uskonnollinen juutalainen sylkäisi pappia kohti ja huusi: ”Jerusalem on puhdistettava kristityistä!”

Vastaavia hyökkäyksiä tapahtuu yhä useammin. Hyökkääjälle koituu vain harvoin seurauksia (8 prosenttia saa syytteen), mutta uhri voi joutua vaikeuksiin. Niinpä pappi päätti olla tekemättä rikosilmoitusta.

Seuraavana päivänä ryhmä uskonnollisia juutalaisia kulki pitkin Via Dolorosaa, ristintietä. Jeesuksen ruoskimisen muistokirkon kohdalla he jäivät sylkemään kohti kirkkoa, ja yksi huusi: ”Kuolema kristityille!”

Häirintätapauksia dokumentoivan israelilaisen tutkimusjärjestön Crossing Centerin vuosiraportti 2024 on karua luettavaa. Se dokumentoi 111 häirintätapausta, joissa uskonnolliset juutalaiset ovat hyökänneet kristittyjä vastaan. Suurin osa (47) oli fyysisiä hyökkäyksiä erityisesti pappeja, munkkeja ja nunnia vastaan – heidän asunsa paljastaa uskonnollisen identiteetin.

Yleisin hyökkäyksen muoto on sylkeminen, josta on tullut yhä avoimempaa ja aggressiivisempaa. Sisäisen turvallisuuden ministeri Itamar Ben-Gvir puolusti kristittyjen sylkemistä vuonna 2017 sanoen, että ”se on ikivanha juutalainen tapa” ja että ”se ei ole rikos”.

Yhteensä 35 hyökkäystä tehtiin kirkkojen omaisuutta vastaan: ”Jeesus on apina” -graffiteja, kirkkojen patsaiden vahingoittamisia, hautausmaiden häpäisyjä, tuhopolttoja ja niin edelleen. Kyse ei ole vain siirtokuntalaisten teoista. Myös viranomaiset voivat estää kristittyjä pääsemästä jumalanpalveluksiin. Esimerkiksi luterilaisen piispan Imad Haddadin äitiä estettiin osallistumasta poikansa piispanvihkimykseen 11.1.2026. Tilanne laukesi vasta ulkopuolisten vetoomuksesta.

CROSSING CENTERIN vuosiraportit perustuvat dokumentoituihin tapauksiin. Sellaiset ovat vain jäävuoren huippu, mutta kertovat suunnan: kristittyjen häirintä on lisääntynyt ja monet muuttavat pois. Myös muut riippumattomat lähteet vahvistavat tilannekuvan. Tällainen on esimerkiksi USA:n hallintoa lähellä olevan amerikkalais-israelilaisen tohtorin Jeremy M. Levin heinäkuussa 2025 toimittama raportti.

Olen vieraillut säännöllisesti Israelissa, viimeksi tammikuussa 2026. Kun kysyn palestiinalaiskristityiltä heidän oloistaan, kuulen saman kertomuksen: arkea varjostavat Israelin miehitys, juutalaisten siirtokuntalaisten väkivalta ja muslimiklaanien painostus – tässä järjestyksessä.

Kun tapasimme Jordanian kuninkaan Abdullah II:n, hän vetosi kristittyihin: ”Älkää lähtekö, teitä tarvitaan rauhan rakentajina.”

Pyhän maan kristityt tarvitsevat lännen journalistien apua, jotta ongelma tulisi näkyväksi. Poliitikkojen apua, jotta Netanyahun hallitus korjaisi ongelmia. Ja seurakuntiemme apua, jotta palestiinalaiskristityt saisivat rahaa ruokaan ja lääkkeisiin.

Ellei muutosta tapahdu, pian voi olla liian myöhäistä.

Lue myös:

Kolumni: Kärsimys ei ole ongelma, vaan uskon vahvistaja

Näkökulma: Sääntöpohjaisen maailman harha meni ja se palauttaa todellisuuteen