Seurakunnissa suhtaudutaan yhdenvertaisuustyöhön avoimesti, ilmenee Kirkkohallituksessa laaditun tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman pilotoinnin ensimmäisistä tuloksista. Tulosten mukaan yhdenvertaisuustyötä pidetään seurakunnissa tärkeänä asiana, jonka edistämiseen on helppo motivoitua.

Ovet auki kaikille -suunnitelma valmistui maaliskuussa 2024. Se sisälsi myös tavoitteen laatia malli, joka auttaa seurakuntia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa.

Mallia on nyt pilotoitu eri tavoin kuudessa seurakunnassa: Pälkäneen, Harjun ja Kokkolan suomenkielisessä seurakunnassa, Oulussa Tuiran ja Tuomiokirkkoseurakunnassa sekä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa.

Pilotointi on sisältänyt itsearviointikyselyn, johon ovat vastanneet seurakuntien työntekijät ja luottamushenkilöt, työpajoja ja verkkotapaamisia. Samalla on luotu mallia, jonka avulla seurakunnat voivat suunnitella tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötään.

TULOSTEN MUKAAN tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö koetaan seurakunnissa laaja-alaisena kysymyksenä, joka koskettaa useita ihmisryhmiä. Työ ei perustu väestöryhmien luokitukseen, vaan kyse on yleisesti velvoitteesta toteuttaa yhdenvertaisuutta.

Työtä seuraavassa Kirkkohallituksen neuvottelukunnassa on käyty keskustelua pitäisikö työssä tuoda esille tarkemmin esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöryhmiä. Erityisasiantuntija Liisa Björklund Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo, että ratkaisulle on sekä juridiset että teologiset perusteet. Ratkaisu perustuu muun muassa yhdenvertaisuuslakiin.

− Jokaisen ryhmän luetteleminen osoittautui käytännössä mahdottomaksi, koska aina nousi esille jokin puuttuva ryhmä. Teimme sitten tietoisen ratkaisun, että puhumme yhdenvertaisuudesta yleisemmällä tasolla.

Suunnitelman pilottiseurakunnissakaan asia ei noussut Björklundin mukaan voimakkaasti esille.

− Tähän liittyvä keskustelu ja palaute seurantatyölle on arvokasta ja tuomme sen esille loppuraportissa.

PILOTOINTIVAIHE ON tuonut esille myös sen, että seurakuntien sisällä saattaa työaloittain olla hyvinkin erilainen käsitys yhdenvertaisuustyön tilanteesta. Verkossa julkaistu itsearviointityökalu auttaa luoman yhtenäistä käsitystä seurakunnissa.

Myös kielellä ja viestinnällä on suuri merkitys yhdenvertaisuustyössä. Jopa yksittäiset sanavalinnat saattavat aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia.

Päätöksentekokulttuuriin avoimuudella, läpinäkyvyydellä ja vuorovaikutuksella on myös merkitystä. Suunnitelman pilotointi on herättänyt kysymyksen, kuinka aidosti seurakuntalaiset ovat mukana suunnittelemassa toimintaa?

Björklund nostaa tutkimustulosten yhteydessä esille myös tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyön jatkon. Miten pilotointia ja tehtyä työtä hyödynnetään jatkossa? Björklundin mukaan kirkosta ja seurakunnilta puuttuu rakenne, joka varmistaisi työn tehokkaan jatkumisen.

− Mitään sellaisia päätöksiä ei ole tehty, jotka varmistaisivat tämän pohjatyön hyödyntämisen jatkossa. Kehitetyillä työkaluilla voitaisiin vuosittain seurata tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen kehittymistä ja viestiä siitä.

Lue myös:

Kirkko on sisäisesti erimielinen ja nyt sitä pitäisi oppia sietämään