Helsingissä eilen ja tänään vuoden ensimmäiseen kokoukseensa kokoontunut piispainkokous käsitteli ohjauskeskusteluja kahden kirkon lähetysjärjestön — Suomen Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) ja Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen (SEKL) — kanssa.

Näiltä järjestöiltä aikaisemmin pyydettyjen ja saatujen selvitysten myötä piispainkokous katsoi, että sekä Sley että SEKL ovat laiminlyöneet velvollisuuden huolehtia siitä, että lähetysjärjestön toiminnassa kotimaassa noudatetaan piispainkokouksen päätöstä toisen evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön papin edellytyksistä suorittaa yksittäistapauksissa jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia.

Asian taustalla on se, että lokakuun 2025 piispainkokous palautti näiden järjestöjen toiminnan arvioinnin Kirkon ulkoasiain osaston jatkovalmisteluun. Järjestöiltä pyydettiin lisäselvitystä Keniassa keväällä 2025 tapahtuneesta pappisvihkimyksestä ja kyseisen papin toimimisesta Suomessa papillisissa tehtävissä. Kenian evankelis-luterilaisessa kirkossa papiksi vihitty ei ollut järjestöjen palveluksessa vihkimyksen aikaan.

Ongelma kiertyy herätysliikkeiden ja kirkon lähetysjärjestöjen Sleyn ja Kansanlähetyksen virkakäsitykseen.

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖKSEN mukaan jumalanpalveluksen tai kirkollisen toimituksen suorittamisesta on sovittava aina kirkkoherran kanssa. Kirkkoherran tulee huolehtia siitä, että toimituksen suorittava pappi saa riittävät tiedot toimituksen suorittamiseen liittyvästä Suomen lainsäädännöstä ja muista huomioon otettavista seikoista.

Ongelma kiertyy herätysliikkeiden ja kirkon lähetysjärjestöjen Sleyn ja Kansanlähetyksen virkakäsitykseen eli kysymykseen siitä, voivatko papit toimia yhteistyössä naispuolisten pappien kanssa. Ulkomailta toisesta evankelis-luterilaisesta kirkosta pappisvihkimystä hakiessaan voi välttää vihkimyksen, jossa samaan aikaan vihitään papeiksi naispuolisia. Piispainkokous on antanut joulukuussa 2024 erillisen ohjeen, joka koskee lähetysjärjestöjen työntekijöiden ulkomailla toteutuvia pappisvihkimyksiä.

Piispainkokous totesi, että kansainvälisessä työssään molemmat lähetysjärjestöt ovat tarkastelukaudella noudattaneet lähetystyön perussopimusta ja Yhteinen todistus –asiakirjassa esitettyjä toimintaperiaatteita.

Lähetystyön kokonaisarvioinnin on tavoitteena valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.

SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN kirkon lähetystyöstä tehdään kokonaisarviointi, jonka pohjalta lähetystyötä kehitetään. Kokonaisarviointi toteutetaan erillisenä hankkeena, jossa kuullaan keskeisiä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön toimijoita kotimaassa ja kansainvälisesti. Piispainkokous hyväksyi arviointihankkeen suunnitelman.

Tavoitteena on selkiyttää lähetystyön perusteita ja esittää toimenpide-ehdotuksia, joilla kirkon lähetystyö vastaisi parhaalla tavalla tulevaisuuden haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kokonaisarvioinnin on tavoitteena valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä. Toive kokonaisarvion teosta on nostettu esiin kirkolliskokouksen keskusteluissa. Piispainkokous kävi asiasta lähetekeskustelun syyskuussa 2025.

Tällä hetkellä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystä ohjaa Yhteinen todistus -asiakirja, joka on kirkon lähetyksen peruslinjaus. Peruslinjauksen mukaisesti sopijajärjestöjen kanssa on tehty perussopimukset lähetystyön järjestämisestä. Sopimukset ovat voimassa kesäkuuhun 2028 saakka, ja sopimuksen mukaista toimintaa arvioidaan vuosittain järjestettävissä neuvotteluissa.

Lue myös:

Päätösehdotus: Kansanlähetys ja Sley laiminlöivät velvollisuuksiaan mutta eivät ole rikkoneet perussopimusta

Mari Leppänen vastasi kysymyksiin Kansanlähetyksen ja Sleyn suhteesta kirkon johtoon Piispan kyselytunnilla

Pääkirjoitus: Piispat käyttävät lähetysjärjestöihin ja herätysliikkeisiin kohtuuttoman paljon energiaa

Keniassa papiksi vihitty Kristian Tienhaara toimi asiassa yksin, Jari Jolkkonen arvioi