Ruotsin kirkon jäsenet äänestivät seuraavan kirkolliskokoukseen ainakin 15 uutta vihreitä arvoja kannattavaa edustajaa. Valitsijayhdistys Vihreät Ruotsin kirkossa kaksinkertaisti vaaleissa kannatuksensa 7,3 prosenttiin. Sosiaalidemoraatit on silti edelleen suurin ryhmä 28 prosentin kannatuksellaan. Kansallismieliset ryhmät sensijaan menettivät edustajia osin uuden äänikynnyksen takia.
Ruotsin kirkollisvaalien virallinen äänestyspäivä oli sunnuntaina 21.9. Vaaleissa valittiin kirkolliskokousedustajat vuosiksi 2026–2029 sekä edustajat hiippakuntien ja seurakuntien valtuustoihin.
Ennakkoon oli nähtävissä, että Ruotsin kirkon metsät kiinnostavat suurta yleisöä. Kirkko on Ruotsin viidenneksi suurin metsänomistaja. Vihreät nostivat metsän ja ympäristökysymykset vaaliteemakseen, ja se tuotti tulosta. Vihreät ovat myös ajaneet aktiivisesti tasa-arvokysymyksiä.
Vihreiden voittokulku ei kuitenkaan horjuttanut kirkolliskokouksen valtasuhteita, vaan kaksi suurinta ryhmää säilytti asemansa. Alustavan vaalituloksen mukaan toiseksi suurin ryhmä on edelleen POSK (Partipolitiskt obundna) eli Sitoutumattomat lähes 17 prosentin kannatuksella.
UUTTA NYT käydyissä vaaleissa oli kahden prosentin äänikynnys. Sen myötä yksi aiemmissa vaaleissa mukana olleista nimeämisryhmistä, kuten Ruotsin kirkon valitsijayhdistyksiä kutsutaan, putosi kirkolliskokouksesta. AFS (Alternativ för Sverige) eli Vaihtoehto Ruotsille sai vain 1,6 prosenttia äänistä.
Jäljelle jäi yksitoista ryhmää, joista koostuu 251 jäsenen kirkolliskokous, Ruotsin kirkon korkein päättävä elin.
Ruotsin kirkossa kirkolliskokoukseen valitaan edustajat suoralla vaalilla. Vaaleissa äänestetään edustajat myös seurakuntien ja hiippakuntien valtuustoihin. Äänikynnys koskee vain kirkolliskokousvaalia.
Viime vaaleissa alle kahden prosentin ryhmiä olleet Liberaalit sekä Vihreiden tavoin ympäristöasioita ajava Taivas ja maa -ryhmä (HOJ) lisäsivät kannatustaan rutkasti ja nousivat yli kahden prosentin.
– HOJ:n nousu yhdestä kuuteen edustajaan on historiallinen, vaalipäällikkö Nils Warmland totesi vaali-infossa maanantaina.
Kirkkohistorian professori Joel Halldorf, joka kommentoi kirkkoja koskevia asioita useissa medioissa, vahvistaa vihreiden tuulten puhaltavan Ruotsin kirkossa.
– Suurimpia voittajia ovat ympäristöasioita ajavat ryhmät. Häviäjiä ovat kansallismieliset (AFS ja Ruotsidemokraatit), Halldorf kirjoitti blogissaan.
Hän toteaa kuitenkin, että Ruotsin kirkon voimasuhteet eivät suuremmin järkkyneet, vaikka vihreät arvot ovat myötätuulessa.
VAALIEN HÄVIÄJIÄ olivat Keskustapuolueen ryhmä, Vasemmisto ja Ruotsidemokraatit. Näin ollen kansallismieliset ryhmät menettivät yhteensä kuusi paikkaa. Niin ikään KD:n ja muiden porvaripuolueiden yhteistyöryhmän tulos heikkeni.
Liberaali-konservatiivi-akselilla konservatiivien kannatus näyttäisi olevan lievässä laskussa. Puoluepolitiikkaa kirkossa vastustavat ovat vahvistaneet asemiaan hieman.
Äänestysaktiivisuus näyttää nousevan lähelle 19 prosenttia, arvioi Ruotsin kirkon pääsihteeri Camilla Asp.
– Osa ennakkoäänistä on laskematta, joten viime vaalien tapaan alustavaan vaalitulokseen on lisättävä noin prosentti. Alustava äänestysprosentti on 17,83, Asp totesi.
RUOTSIN KIRKOSSA on reilut 4,7 miljoonaa äänioikeutettua. Vaaleissa saavat äänestää 16 vuotta ennen vaalipäivää täyttäneet kirkon jäsenet.
Vaalien alla Ruotsin television SVT:n tutkivan ryhmän ohjelman paljastus tukholmalaisen seurakunnan kyseenalaisista kiinteistökaupoista ja surkeasta taloudenhoidosta ei näytä vaikuttaneen tulokseen. Pääkirjoitustoimittajat puhuvat luottamuskriisistä, mutta kirkkolaiva näyttää edelleen seilaavan suhteellisen vakaasti.
Hiippakuntavaltuustojen vaaleissa ympäristökysymykset puhuttivat vaalien alla etenkin Pohjois-Ruotsissa, missä kirkko omistaa paljon metsää. Vihreät vaativat kirkolta parempaa metsien suojelua, vaikka kirkon sanotaankin yleisesti olevan vastuullinen metsänhoitaja muihin toimijoihin verrattuna.
Linköpingin hiippakunnassa tärkeä kysymys on talousvaikeuksissa kamppailevan Pyhiinvaeltajien keskuksen tulevaisuus. Siellä Vihreiden kannatus nousi Ruotsidemokraattien ja vasemmiston kustannuksella.
Ruotsinsuomalaisten vaikutus Ruotsin kirkossa ohenee yhä. Ainoa suomalaisten asioita ajava nimeämisryhmä on Oxelösundin seurakunnassa.
Itsenäisessä Tukholman suomalaisessa seurakunnassa äänestysvilkkaus romahti 12 prosentista 7,3 prosenttiin. Siellä suurimmaksi ryhmäksi kolmesta nousi Suomalainen seurakunta kaikille, joka sai yli 47 prosenttia äänistä. Finlandssvenskar i Finska kyrkan -ryhmän kannatus putosi 25 prosenttiin (edellisissä vaaleissa kannatus 29 prosenttia). Läsnäoleva kirkko sai 27 prosenttia äänistä.
Lue myös:
Puukirkko siirretään kokonaisena Kiirunan kaivostoiminnan tieltä