Arkkipiispa Luoma osallistuu uskontojohtajien rauhankongressiin Kazakstanissa

Arkkipiispa Tapio Luoma osallistuu parhaillaan Kazakstanin Astanassa pidettävään uskontojohtajien rauhankongressiin. Kuva: Mikko Ormio.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma osallistuu tällä viikolla uskontojohtajien rauhankongressiin Astanassa Kazakstanissa. Kongressi, The VIII Congress of Leaders of World and Traditional Religions, on kolmen vuoden välein pidettävä tapahtuma, joka aloitettiin 9/11-terroristi-iskun jälkeen tarkoituksena vahvistaa uskontojen välistä yhteyttä ja uskontojen roolia rauhan rakentajina. Tämänvuotisen kongressin teemana on ”Dialogue of Religions: Synergy for the Future”. Arkkipiispa Luoma piti tilaisuudessa puheenvuoron torstaina 18.9. paneelikeskustelussa, jonka teemana oli ”Faith against Extremism: The Peacebuilding Potential of Religions”.

Puheenvuorossaan arkkipiispa Luoma viittasi Turussa tapahtuneeseen, uskonnollisesti motivoituneeseen puukkoiskuun vuonna 2017. Alueen uskontojohtajat kokoontuivat tapahtuman jälkeen tuomiokirkkoon suremaan ja käsittelemään tapahtunutta.

Arkkipiispa Luoma korosti, että kuvat uskonnollisista johtajista, jotka yhdistyivät kameran edessä, välittivät selkeän viestin siitä, että kyse ei ole uskontojen välisestä vihamielisyydestä. Sen sijaan uskonnolliset yhteisöt tuomitsivat kollektiivisesti ääriliikkeet ja väkivallan ja ilmaisivat halunsa tarjota tukea kärsiville ja sureville.

KAIKKIA PERINTEISIÄ uskontoja yhdistää käsitys elämän arvokkuudesta ja ainutlaatuisuudesta. Elämää pidetään lahjana. Kristillisessä perinteessä tämä elämän lahja ilmaistaan siinä mielessä, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Toisen ihmisen, Jumalan kuvan, vahingoittaminen on siksi syvästi ristiriidassa kristinuskon kanssa. Muissa uskonnollisissa perinteissä ajatus ilmaistaan eri tavoin, mutta yhteistä on syvä kunnioitus ja arvostus elämää kohtaan. Ääriliikkeet eivät tunnista tai tunnusta elämän lahjaa”, Luoma sanoo.

Uskonnon ja uskonnollisten tunteiden hyväksikäyttö ääri-ideologian levittämiseen on tyypillistä ääriliikkeille. Luoman mukaan uskonnollisilla yhteisöillä on velvollisuus puuttua ääriliikkeisiin ja suojella uskontojaan tällaisilta vaikutuksilta. On tärkeää, että eri uskontokuntien edustajat tekevät työtä yhdessä.

Suomessa työtä tehdään uskonnollisten johtajien ja USKOT-foorumin säännöllisissä tapaamisissa. Myös kansainvälinen yhteistyö eri uskontojen välillä on välttämätöntä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on ollut mukana perustamassa vuonna 2013 aloittanutta ja ulkoministeriön alusta lähtien tukemaa uskonnollisten ja perinteisten rauhantoimijoiden verkostoa. Kongressiin osallistuu uskontojen johtajia ympäri maailmaa. Myös paavi Leo XIV lähetti kongressiin tervehdyksensä. Tervehdyksessään paavin viesti kiteytyy rauhan, solidaarisuuden ja uskontojen välisen yhteistyön merkitykseen globaalin yhteisön hyväksi.

Lue myös:

Arkkipiispa Tapio Luoma uskoo kirkon ja eräiden järjestöjen jännitteessä kansankirkon ykseyteen: ”Hajoamispuheet ovat itsessään hajottavia”

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen: ”Uskonto voi kutsua sovintoon tai se voi kutsua väkivaltaan”

”Mikään uskonto ei hyväksy virallisesti väkivaltaa” – USKOT-foorumi järjestää jälleen tapahtuman, jossa voi vierailla eri uskontojen pyhissä paikoissa

Pääkirjoitus: Maailman ylle laskeutui 80 vuotta sitten Hiroshimassa ydinaseen pysyvä varjo

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPatriarkka Pizzaballa armahti maksamatta jääneet koulumaksut riemuvuoden kunniaksi
Seuraava artikkeliTammelan kirkon muumiot kertovat tautihistoriasta ja lapsikuolleisuudesta

Ei näytettäviä viestejä