Kanta-Hämeessä sijaitsevan Tammelan kirkon yhteyteen rakennetusta hautakammiosta on nostettu 82 ruumisarkkua tieteellisiä tutkimuksia varten. Suotuisissa olosuhteissa lepäävien vainajien jäänteet ovat muumioituneet ja siten säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Vainajien tutkimuksen kautta saadaan jälkipolville arvokasta tietoa hautauskulttuurista sekä sairauksien esiintyvyydestä.
Tautihistoriaan perehtynyt arkeologi Kati Salo otti keväällä yhteyttä suomalaisiin seurakuntiin, joissa on keskiaikaisia kivikirkkoja. Tiedettiin, että joissakin niistä on vainajia, jotka ovat muumioituneet.
– Tammelan seurakunnasta vastattiin yhteydenottoon ja kerrottiin, että siellä olisi hautakammiossa 82 muumiota. Ihmettelin, että voiko lukumäärä tosiaan pitää paikkaansa. Osoittautui, että liki kaikissa näissä vainajissa oli joitain muumioituneita osia, eli pehmytkudoksia oli säilynyt. Lukumäärä osattiin kertoa, sillä vainajia oli tutkittu jo 1920-luvulla, Salo kertoo.
OSIN KESKIAJALTA peräisin olevan kirkon pieleen oli rakennettu hautakammio noin vuonna 1803. Hautaaminen sinne jatkui vuoteen 1879 asti. Hautakammiossa on kahden paikallisen talonpoikaissuvun, Heikan ja Pirttilän sukuhaudat.
Suomen happamassa maaperässä maatuminen on nopeaa. Hautakammion kuivuus ja viileys sen sijaan ovat edesauttaneet säilymistä. Salon mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun päästään tutkimaan Suomen talonpoikiin kuuluvaa väestöä. Vainajista liki puolet on lapsia. Lapsikuolleisuus oli suurta aina 1900-luvun alkuvuosikymmeniin asti. Ennen rokotteita moni lapsi menehtyi muun muassa hinkuyskään.
Tutkimuksessa on mukana yli kymmenen eri asioihin erikoistunutta arkeologia, jotka tutkivat näytteitä vainajista, tekstiileistä sekä muun muassa kasvijäänteitä.
– Etsimme patogeenejä eli taudinaiheuttajia, sekä esimerkiksi suun bakteeristosta kertovia mikrobiomeja. Selvitämme, löytyykö bakteereita, jotka ovat antibioottien myötä kuolleet sukupuuttoon. Osa niistä voisi olla ihmiselle hyödyllisiä. Kunnioituksen vuoksi vainajista ei julkaista valokuvia eivätkä tutkijat ota kajoavia näytteitä, Salo painottaa.
Vainajat myös kuljetettiin Riihimäen sairaalaan tietokonetomografiakuvauksiin, joiden avulla saadaan kolmiulotteisia kuvia sisäosista. Kuvia ei ole vielä analysoitu.
– Odotamme saavamme selville, onko heillä ollut sydän- ja verisuonitauteja tai syöpiä. Yhdistettynä ravintoon ja perimään voimme saada lisätietoa sairauksia aiheuttavista olosuhteista, Salo pohtii.
ELOKUUSSA KATI SALO pyysi ihmisiä ottamaan yhteyttä, mikäli he tietävät kuuluvansa Heikan tai Pirttilän suvun jälkeläisiin. Tutkimus onkin herättänyt suurta mielenkiintoa. Syyskuun alussa Tammelan kirkossa järjestettiin tilaisuus, jossa hanketta esiteltiin noin 30 paikalle saapuneelle sukujen jälkeläiselle.
Tammelan seurakuntakotiin perustettiin tilapäinen muumiotutkimuskeskus, jonne kaikki 82 arkkua on siirretty. Vain yhdessä arkussa on ollut nimikyltti, muuten henkilöllisyydestä ei ole tietoa. Aikuisten arkut ovat pääasiassa mustaksi maalattuja, lasten taas sinisiä, vihreitä tai valkoisia.
Kirkkoherra Juha Koivulahti on seurannut kiinnostuneena tutkimusprojektia.
– On ollut koskettavaa nähdä varsinkin lasten arkkuja. Olen ajatellut, kuka kollegani on tämän aikanaan siunannut ja millä sanoilla. Lasten arkuissa näkyy, miten suurella rakkaudella pienokainen on saatettu hautaan. Arkkujen ulkopinnassa on metallisia tähtikoristeita ja kankaasta tehtyjä seppeleitä. Vaikka lapsikuolleisuus oli yleistä, se on aina sattunut niihin, jotka lapsensa menettivät, Koivulahti pohtii.
Hän muistuttaa, että parhaimmillaan tautien historian selvittäminen auttaa meitä elossa olevia. Sen menneetkin sukupolvet olisivat varmasti suoneet.
– Tutkimusta tehdään kaikin tavoin pieteetillä. Kristillisen etiikan mukaan ihminen on arvokas kuolleenakin. Kun tutkimus on tehty, vainajat lasketaan takaisin hautaholviin. Tämä tapahtuu lähiviikkoina ja sen yhteydessä järjestämme rukoustilaisuuden. Vainajat on jo kertaalleen siunattu, joten uudelleen siunausta ei tehdä.
Lue myös:
Maarian kirkon kaivauksissa Turussa tuli esille kokonainen hautausmaa
Tornion kirkossa kärsitään huonosta sisäilmasta – syynä lattian alle haudatut vainajat
Ilmoita asiavirheestä