Hyvinkään hiukan pyramidia muistuttavaan kirkkoon saapuu vähitellen väkeä. Osa on jo vetänyt rooliasun päälleen.
Maamme mahdollisesti ensimmäisen Teatterimessun toiset harjoitukset ovat alkamassa.
Hälinä taukoaa, kun Hyvinkään seurakunnan kirkkoteatteriohjaaja Rosa Nyman kutsuu väen yhteen. On aika pienelle lämmittelylle ennen varsinaisen toiminnan käynnistymistä.
Sitten harjoitukset alkavat. Kirkon alttarin edusta toimii eräänlaisena näyttämönä. Välillä siihen ilmestyy nauhoja heiluttavia tanssijoita, seuraavaksi taas murheita kumarana kantavia ihmisiä ripittäytymään.
Mikrofonin ääreen tulee vuorollaan Hyvinkään seurakunnan kasvatuksen pastori Emma Nikkinen. Hän toimii Teatterimessun liturgina.
Normaalisti pappi on alttarin luona keskushahmo, mutta nyt Teatterimessun ohjaaja pitää ohjia käsissään.
DRAAMA SAA lisää potkua harjoitusten edetessä. Kirkkosalin etuosaan kävelee nuori nainen monien laukkujen kanssa. Hän on monien taakkojen kanssa kipuileva Elli (Reetta Lämsä).
Tuskainen Elli on kohdannut monia ikäviä asioita, joita kaiuttimista tulevat äänet hänelle kertovat. Isä on sairastunut, itsetunto on heikko ja maailmakin on sekaisin.
Paikalle tulee Jeesus, joka on seurannut Ellin pahanolon purkausta kauempaa. Jeesus tarjoutuu lempeästi auttamaan taakkojen kanssa. Ensin Elli kieltäytyy, mutta sitten myöntyy.
Huomaan eläytyväni tilanteeseen vahvasti. Viesti uppoaa näyteltynä paremmin kuin esimerkiksi puhuttuna.
Harjoitukset ovat sen verran intensiiviset, että välillä on syytä pitää tauko. Sen aikana jututan Timo Lappeteläistä, joka esittää Jeesusta.
Vaativaan rooliin on otettu luottohenkilö. Lappeteläisellä on kokemusta esimerkiksi seurakuntien pääsiäisnäytelmistä. Hän on ollut mukana myös Vivamon Raamattukylän esityksissä.
Lappeteläinen uskoo vahvasti draaman mahdollisuuksiin osana jumalanpalveluksia.
– Tuttu liturgia voi avautua eri tavalla, kun teatterin keinojen avulla siinä on enemmän koettavaa ja nähtävää, hän perustelee.
Kristillisten juhlapyhien aikoihin draaman elementit ovat tervetulleita maustamaan luterilaista toimintaa.
Viime aikoina yhä useammalla paikkakunnalla on toteutettu esimerkiksi Via Crucis -pääsiäisnäytelmiä. Niiden suosio onkin suuri.
– Pääsiäisenä ja jouluna kristillisiin näytelmiin on helpompi lähteä niidenkin, jotka eivät muuten kirkossa juuri käy. Ehkä voisimme tuoda näitä asioita esille muinakin ajankohtina, Lappeteläinen pohtii.
Taiteen kautta voi koskettaa ihmisiä hyvin syvälle, jopa sieluun saakka.
HYVINKÄÄN SEURAKUNNAN kasvatuksen pastori Emma Nikkinen on ehtinyt mukaan Teatterimessun toisiin harjoituksiin. Hän kertoo nauttineensa kokemuksesta alkulämmittelyä myöten.
– Tämä on jotakin aivan uutta, johon on ollut hienoa heittäytyä mukaan. On kiinnostavaa tarkastella samalla liturgiankin rajoja, Nikkinen sanoo.
Teatterimessu on konseptina niin uusi asia, että pastori katsoi viisaimmaksi keskustella seurakunnan kirkkoherran Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorion kanssa etukäteen siitä, mitä osioita on syytä sisällyttää poikkeuksellisen messun liturgiaan.
Nikkinen on sitä mieltä, että teatteri ja kirkollinen toiminta eivät missään nimessä sulje toisiaan pois.
– Taiteen kautta voi koskettaa ihmisiä hyvin syvälle, jopa sieluun saakka. Pystytään olemaan sellaisten hengellisten asioiden äärellä, joihin on vaikea löytää sanoja.
Emma Nikkinen mieltää ”roolinsa” Teatterimessun liturgina hyvin luontevaksi. Hänellä on esityksen aikana selkeät osuudet.
– Sen sijaan olisin kauhuissani, jos minulla olisi tässä näyttelijän rooli, hän toteaa.
HARJOITUSTEN JÄLKEEN ohjaaja Rosa Nyman hymyilee tyytyväisenä. Teatterimessua tekevät vapaaehtoiset ja muutama ammattilainenkin ovat hitsautumassa toimivaksi kokonaisuudeksi.
Uudenlainen messukokonaisuus on pitkälti Nymanin ideoima. Ohjauksen lisäksi hän vastaa myös käsikirjoituksesta.
– Lähtökohtana minulla oli se, että messuissa on aina mukana taidetta esimerkiksi musiikin muodossa. Entä jos messu olisikin rakennettu teatterin keinoin?
Rosa Nyman huomauttaa, että luterilaisuus on pitkälti älyyn vetoava uskonto. Etenkin saarnat ovat eräänlaista puhetta aivoille.
– Teatterimessu on enemmän sydämelle suunnattua. Koetaan enemmän, eikä olla niin paljon toisten opetettavana.
Teatterimessu on enemmän sydämelle suunnattua. Koetaan enemmän, eikä olla niin paljon toisten opetettavana.
TEATTERI JA kirkko nähdään ainakin historian valossa vähän kuin kahtena vastapoolina. Edelliseen tullaan pääasiassa viihtymään ja jälkimmäiseen taas viipyilemään Jumalan sanan ääressä.
Nyman ei näe Teatterimessun konseptissa mitään ristiriitaa. Kyseessä on liturgian mukaan etenevä messu, joka on toteutettu teatterin keinoin.
– Liturgia asettaa tällekin messulle raamit, joiden puitteissa minulla ohjaajana on ollut mahdollista vähän leikkiä. Mitään show’ta ei kuitenkaan ole tulossa.
Kirkkoteatteriohjaaja pitää Teatterimessua mainiona tapana lisätä kirkkokansan yhteisöllisyyttä.
– Mukana on hengellisiä yhteislauluja, joihin kaikki voivat yhtyä. Rukouksiinkin voi osallistua laulamalla.
Hyvinkään Teatterimessua esitetään ainakin näillä näkyvin vain yhden kerran. Se on nuorille suunnatun Kuutsi-tapahtuman yhteydessä.
– Painotan kuitenkin sitä, että tämä messu sopii aivan kaikille, Nyman sanoo.
Teatterimessu Hyvinkään kirkossa lauantaina 23.8. klo 19-20. Vapaa pääsy.
Lue myös:
Stunt-koordinaattori Reka Kontiolla on suuri sydän ja avara syli