Suomen katolisen kirkon jäsenmäärän kasvu ja toiminnan laajentuminen on kääntänyt kirkon talouden alijäämäiseksi. Kirkon toiminnan alijäämä oli viime vuonna 259 000 euroa, kun se vielä edellisvuonna oli 84 000 euroa ylijäämäinen. Kokonaistulos on trendinomaisesti heikentynyt jo useana vuonna peräkkäin: vuonna 2021 ylijäämä oli 214 000 euroa ja vuonna 2020 se oli 268 000 euroa.
Jäsenmäärän kasvu tarkoittaa, että papiston ja työntekijöiden määrä kasvaa. Myös toimitiloja tarvitaan lisää. Viimeksi katolinen kirkko on mm. sopinut Helsingin seurakuntayhtymän kanssa Lauttasaaren kirkon yhteydessä olevan Pyhän Jaakobin kirkon vuokraamisesta.
Jäsenmaksujen kertymä ei kuitenkaan kasva samalla tavalla kuin laajentunut toiminta edellyttäisi. Kirkon jäsentulot kasvoivat viime vuonna alle puoli prosenttia edellisvuodesta. Jäsentuloihin lasketaan jäsenmaksujen lisäksi myös kolehdit ja lahjoitukset. Samanaikaisesti henkilöstömenot kasvoivat 22 prosenttia ja toimitilakustannukset 12 prosenttia.
Hiippakunnan ekonomi Tommi Reinikainen arvioi, että ainoastaan 10 prosenttia kirkon jäsenistä maksaa jäsenmaksunsa säännöllisesti, vaikka jäsenmaksu on velvoittava. Kirkon omien sääntöjen mukaan jokaisen täysi-ikäisen jäsenen, jonka vuosittaiset bruttotulot ovat yli 15 000 euroa, pitäisi maksaa 1,5 % ansiotuloista.
Reinikainen arvioi, että tilanne johtuu mm. siitä, että jäsenmaksun velvoittavuuteen ei ole vielä totuttu. Jäsenmaksu otettiin käyttöön vuonna 2018.
— Meillä on paljon erilaisia ryhmiä ja henkilöitä, jotka tulevat maista, joissa ei ole jäsenmaksua käytössä. Avustukset ja kolehdit ovat monelle luontevampia tapoja tukea omaa seurakuntaa.
— Viestinnällisesti emme ole ehkä onnistuneet kertomaan asiasta riittävästi kuin ainoastaan suomen kielellä, mikä ei tavoita kaikkia jäseniä.
Reinikainen kertoo, että kirkon piirissä on havahduttu tilanteeseen, mutta yksiselitteistä keinoa tilanteen parantamiseksi ei ole löydetty. Laskuja ei Reinikaisen mukaan ole tarkoitus ruveta jäsenille lähettämään.
— On varmasti vaikea päästä tilanteeseen, jossa kaikki maksaisivat jäsenmaksun. Mutta jos maksavien määrä kaksinkertaistuisi 20 prosenttiin, sekin olisi jo huomattava parannus nykytilanteeseen.
Katolisella kirkolla ei ole Suomessa verotusoikeutta toisin kuin sillä on esimerkiksi Ruotsissa. Reinikainen arvioi, että verotusoikeuden saaminen ei ole ratkaisu ainakaan lyhyellä ajanjaksolla.
— Siitä on aika ajoin keskusteltu, mutta se vaatisi juridisia muutoksia katolisen kirkon asemaan Suomessa. Asiaa on hyvin vaikea edistää.
KATOLISEN KIRKON jäsenmäärä on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä Suomessa. Vuonna 1990 jäseniä oli 4 400 ja viime vuonna jo 17 200. Katolisella kirkolla on Helsingissä kaksi seurakuntaa ja muissa Suomen kaupungeissa yhteensä kuusi seurakuntaa.
Opetusministeriltä kirkko sai yleisavustusta 111 000 euroa. Kaikkiaan noin 30 prosenttia kirkon tuloista koostuu ulkopuolisista avustuksista.
Investointeja katolinen kirkko pystyy tekemään pääosin vain lahjoitus- ja avustusvaroilla. Esimerkiksi viime vuonna Kuopiossa tehdyn kirkon korjaushankkeen kustannukset olivat noin 140 000 euroa, joista suurin osa tuli saksalaiselta Bonifatiuswerkiltä.
Ulkomaisen tuen kestävyydestä on puhuttu jo vuosia. Katolisen kirkon silloinen ekonomi Peter Kuronen arvioi Kotimaan haastattelussa jo vuonna 2019, että ”tulevina vuosina tukien määrä vähenee ja kymmenen vuoden päästä ne ovat Saksan osalta ’pelkkä muisto vain'” .
Myös hiippakunnan nykyinen ekonomi Tommi Reinikainen sanoo, ettei kirkko voi laskea sen varaan, että ulkomailta tuleva tuki säilyy nykyisellä tasolla.
— Heikkoja signaaleja on jo tullut, että avustukset eivät ainakaan kasva nykyisestä. Omien tulojen osalta seurakuntien jäsenmaksujen nykyistä parempi kerääminen on selkein kehityskohde.
Lue myös:
Sunnuntai Pyhän Marian kirkossa paljasti, miksi katolinen kirkko kasvaa Suomessa
Ilmoita asiavirheestä