Viron presidentti jätti toistamiseen vahvistamatta kirkkolakiin kaavaillut muutokset

Viron presidentti ja parlamentti toimivat Tallinnassa. Yleiskuva Tallinnasta.
Tallinnassa kuohuu presidentin ja parlamentin välillä. Kuva: Pjotr Mahhonin/Wikimedia Commons

Viron presidentti Alar Karis on toistamiseen jättänyt vahvistamatta kirkkojen ja seurakuntien toimintaa säätelevän lain muutosesityksen. Presidentti ei vahvistanut parlamentin eli Riigikogun hyväksymiä muutoksia, koska ei pidä niitä Viron perustuslain mukaisina. Asiasta kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR. Presidentin allekirjoittama päätös löytyy myös Riigikogun sivuilta.

Kirkkojen ja seurakuntien toiminnasta annettua lakia käsiteltiin ensimmäisen kerran jo huhtikuussa. Myös Kotimaa kertoi silloin asiasta taustoineen.

Presidentti ei huhtikuussa vahvistanut lakiin tehtäviä muutosehdotuksia, joten asiaa käsiteltiin parlamentissa uudestaan juhannusviikolla. Parlamentti hyväksyi silloin lain muutetussa muodossa, mutta nyt presidentin mielestä muutokset eivät edelleenkään ole riittäviä.

— Parlamentti on muuttanut jonkin verran kirkkojen ja seurakuntien lain muuttamisesta annetun lain tekstiä, mutta ei riittävästi. Se on edelleen ristiriidassa perustuslain kolmen eri pykälän kanssa ja rajoittaa suhteettomasti yhdistymis- ja uskonnonvapautta, Karis sanoi ERR:n mukaan.

Lakimuutosten tavoitteena on ollut varmistaa, että Viron perustuslaissa vahvistettua uskonnon- ja yhdistymisvapautta ei käytetä valtiota vastaan. Tavoitteena on ollut, että Virossa toimivia uskonnollisia järjestöjä ei voida käyttää vihamielisen vaikutusvallan tai äärimmäisten ideologioiden levittämiseen tai väkivaltaan yllyttämiseen. Taustalla on Viron ortodoksisen kirkon kuuluminen Moskovan patriarkaatin alaisuuteen, ja Moskovan patriarkaatin osoittama voimakas tuki Venäjän valtiolle myös Ukrainaan tehdyn laittoman hyökkäyssodan aikana.

— Vaikuttamistoimintaa on estettävä, mutta tämän saavuttamiseksi on tarpeen määritellä tarkemmin ne ulkomaiset yhteydet, jotka ovat vaarallisia. Lain perusteluissa todetaan, että hallinnollisten suhteiden sääntelemisen lisäksi halutaan säännellä kirkon oppia ja uskonnollisia palveluksia. Vaikuttamistoiminnan torjumiseksi on muita tehokkaita keinoja, joten näin laaja puuttuminen ei ole tarpeen, presidentti Karis sanoo ERR:n mukaan.

Presidentti haluaa edelleen myös tarkennuksia uhkakuviin, joita varten lakia ollaan säätämässä.

— Lakiehdotuksen mukaan riittää, että väkivalta on ollut oikeutettua vuosikymmeniä tai paljon aikaisemmin. Näin ollen myös sellaiset uskonnolliset yhdistykset kuuluvat mukaan, joiden kanssa yhteyksien kieltäminen ei sovi lain tarkoitukseen.

— Lailla on tärkeä tavoite. Tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta, jos laki luo välttämättömien rajoitusten lisäksi rajoituksia, jotka jättävät liikaa tulkinnanvaraa ja lopulta aiheuttavat lukuisia oikeudellisia kiistoja, presidentti totesi ERR:n mukaan. 

Samassa yhteydessä ja osittain samoilla perusteilla Karis jätti vahvistamatta myös lain, joka koskee rahanpesun ja terrorismin rahoitusta.

Viron yleisradioyhtiön mukaan Riigikogu voi hyväksyä lakiesityksen ilman uusia muutoksia. Tällöin presidentillä on mahdollisuus valittaa parlamentin päätöksestä korkeimpaan oikeuteen.

Lue myös:

Viron parlamentti: Viron Moskovan patriarkaatin alainen ortodoksinen kirkko on turvallisuusuhka ja sen on katkaistava suhteensa Moskovan patriarkaattiin

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliSuomen Lähetysseura myönsi jälleen katastrofitukea Gazaan
Seuraava artikkeliTekoäly on todella hyvä renki mutta huono isäntä

Ei näytettäviä viestejä