Koukkuniemen vanhainkodin asukkaat saivat mieluisan lahjan, kun Mummon Kammarin operoima Kesähattu Koukkuniemen vanhukselle –kampanja tuotti yli neljäsataa kesäistä päähinettä. Hatuille on paljon tarvitsijoita, sillä Tampereella Näsijärven rannalla sijaitseva Koukkuniemen vanhainkoti on Pohjoismaiden suurin.

Ensimmäisenä kesähatun saanut Elvi Raipela, 88, otti tuliaisen vastaan iloisen yllättyneenä.

– Tämä oli todella suuri ja niin mukava yllätys. On myös aivan upeaa, että hatussa on paljon sinistä, sillä se on ollut lempivärini nuoruudesta saakka. Hattu tulee varmasti olemaan tiiviissä käytössä.

Raipela on ollut itsekin läpi elämänsä käsityöihminen.

– Olen kutonut esimerkiksi neljälle lapselleni sukat ja tumput heidän ollessa pieniä. Kunnioitan käsitöitä ja niiden tekijöitä paljon. Pidän kesähattua suuressa arvossa.

Hattujen jakoa Koukkuniemessä organisoiva ja monenlaista vapaaehtoistyötä tekevä Kati Lindberg halaa keskustelun lomassa kesähattuaan tutkivaa Raipelaa.

– Tuntuu todella hyvältä ilahduttaa häntä ja muita vanhuksia hatuilla. Tästä tulee itsellekin hyvä mieli pitkäksi aikaa.

MUMMON KAMMARIN vapaaehtoistoiminnanohjaaja Hanna Vihottula sanoo ajatuksen kesähattukampanjasta lähteneen Koukkuniemen vanhainkodista.

– He ottivat yhteyttä ja tiedustelivat mahdollisuutta saada vanhuksille kesähattuja. Monien vanhusten ulkoilumahdollisuuksia heikentää, että heiltä puuttuu auringonvalolta suojaava hattu. Niinpä päätimme tarttua toiveeseen, ja käynnistimme kampanjan.

Kampanjan kantava ajatus oli, että hatut valmistetaan kierrätysmateriaalista. Hattuja on tehty muun muassa pellavaisesta pöytäliinasta, erilaisista verhoista ja farkuista. Kampanjaan osallistui kymmeniä vapaaehtoisia Tampereelta ja muualta Suomesta.

– Muutamat käsityöryhmät tekivät hattuja yhdessä. He kertoivat, että hattujen ja niiden koristeiden suunnitteleminen porukalla oli erityisen mieluisaa.

Lopputuloksia katsoessaan kääntyy Vihottulan suu hymyyn.

– Aivan upeita hattuja, monenlaisia lopputuloksia. Olen todella iloinen näin suuresta määrästä hienoja kesäpäähineitä. On myös mahdollista, että vastaava kampanja uusitaan jossain vaiheessa.

MUMMON KAMMARILLA kolmisenkymmentä vuotta monenlaista vapaaehtoistyötä tehnyt Kati Lindberg sanoo auttamiskipinän syttyneen hänen mummonsa kautta. Mummo muutti leskeksi jäätyään Lindbergin luo asumaan.

– Oli ihanaa kuunnella hänen kertomuksiaan vanhoista asioista ja tapahtumista. Joimme myös aina välillä niin sanottuja salakahveja aivan kahdestaan. Minusta tuntui valtavan hyvältä olla hänen kanssaan.

Vihottula on iloinen niin Lindbergin kuin muidenkin vapaaehtoisten panoksesta.

– Mummon Kammarin toiminnassa on mukana noin seitsemänsataa vapaaehtoista, heidän panoksensa on äärettömän tärkeää. Ilman heitä ei olisi tämäkään hattutempaus onnistunut. Toivon, että ihmiset muistavat välittää toisistaan, sillä monenlaiselle avulle on tarvetta.

Ilmoita asiavirheestä