Suntio & kirkko: Eurajoen kirkon suntio Hannele Jasu viihtyy hyvässä työyhteisössä

Eurajoen kirkon suntio Hannele Jasu viihtyy työssään
Eurajoen kirkon suntio Hannele Jasu viihtyy työssään. Kuva: Jussi Partanen

HANNELE JASU on työskennellyt suntiona Eurajoen seurakunnassa vuodesta 2013 alkaen.

Työn suolaa Hannele Jasusta on, etteivät päivät ole samanlaisia, vaan aina voi sattua jotain ”jännää” kesken päivän. Esimerkiksi kerran siunaustilaisuudessa joku saattoväen joukosta halusi kesken kaiken yllättäen laulaa vainajan muistoksi.

Arkisessa aherruksessa kaikki ei myöskään aina mene kuin Strömsössä.

– Kerran kukkaset jäivät laittamatta alttarille, ja joskus olen huomannut, että kynttilät olivat jääneet sytyttämättä.

Jasu aloitti työnsä vahtimestarina, kunnes kävi suntiokoulun Linnasmäen opistolla Turussa. Eurajoen ja Luvian kunnat ja myös seurakunnat yhdistyivät 2017, jolloin Luvian seurakunnasta tuli Luvian kappeliseurakunta.

– Tuuraan joskus myös Luvialla, mutta pääasiassa työskentelen omassa toimipisteessä.

Eurajoen kirkko
Eurajoen nykyinen, Kustaa Aadolfin kirkko on kolmas samalla paikalla. Kuva: Jussi Partanen

Eurajoen Kustaa Aadolfin kirkko on kolmas kirkko nykyisellä paikallaan. Ensimmäisessä kirkossa, nimeltään Pyhä Risti, mainitaan vuosi 1558. Seuraava puukirkko rakennettiin samalle tontille vuonna 1695. Kirkon soittokello on 1700-luvulta, ja siinä kirkko nimetään Mikael Almlöfin kirkoksi.

Nykyinen Kustaa Aadolfin kirkko sai muotonsa vuonna 1803. Sen suunnitteli Ruotsin yli-intendentinvirasto vuonna 1800. Kolmiyhteistä Jumalaa kuvaavan alttaritaulun maalaaja on tuntematon. Sen lahjoitti Axel von Fersen.

EURAJOEN KIRKOSSA tehtiin julkisivun maalaus ja peltikaton uusiminen vuonna 2023. Laaja sisäremontti saatiin valmiiksi toukokuussa 2025.

Koulutukseltaan Jasu oli alun perin hortonomi. Suntion työnkuvaan kuuluu jonkin verran myös puutarhatöitä, joten aiemmasta koulutuksesta on hyötyä. Hän osallistuu myös hautojen kaivuuseen.

– Haudat kaivetaan koneellisesti, mutta teen avustavaa työtä laittamalla kehikon haudan reunoja tukemaan. Uurnahaudat kaivan käsin.

Uurnahaudat kaivetaan tolppakauhalla. Talvisin uurnahautojen pintamaa sulatetaan sauvasulattimella, kun taas tavallisiin hautoihin käytetään vastussulatinta.

Jasu arvioi, että Eurajoella hautauksista vasta noin puolet on polttohautauksia.

– Tämä on perinteinen maalaispitäjä ja joskus vielä saattoväki haluaa peittää haudan lapioilla.

Hääseremoniat kirkossa ovat vähentyneet, mutta kasteita pidetään siellä entiseen tapaan. Kirkossa järjestetään myös konsertteja. Muistotilaisuuksia ja kahvituksia pidetään lähellä sijaitsevassa seurakuntakeskus Tapulissa.

Eurajoen kirkossa voi joskus osallistua myös puolankieliseen, katoliseen messuun. Tapa sai alkunsa silloin, kun Puolasta saapui työntekijöitä rakentamaan Olkiluodon kolmosvoimalaa.

”Suntiokin liikuttuu helposti, kun kukkia lasketaan haudalle.”

JASU KERTOO tykkäävänsä monipuolisesta työstään, sillä siinä on etuoikeutettu olemaan mukana lähimmäisten elämän tärkeimmissä tilaisuuksissa, niin iloissa kuin suruissakin.

– Suntiokin liikuttuu helposti, kun kukkia lasketaan haudalle. Silloin pitää vain yrittää pitää pokka ja käyttäytyä ammattimaisesti.

Tärkeää on vuorovaikutus seurakuntalaisten kanssa. Hautausmaalla ihmiset tulevat usein juttelemaan.

Jasu kertoo, että heillä on hyvä työyhteisö, mikä on hänelle erittäin tärkeä asia.

Lue myös:

Suntio & kirkko: Anne Erlinin mielestä kirkkotilassa hyvä olo tuntuu melkein pyhältä

Suntio & kirkko: Haapajärven seurakuntamestari Raimo Junnikkalasta tärkeintä on kuunnella ihmistä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPääkirjoitus: Maailma näyttää jakautuvan uskon ja uskontoihin sitoutumattomuuden välillä
Seuraava artikkeliKannanotto: Kirkkoherrojen kannanotto piispainkokouksen ohjeeseen

Ei näytettäviä viestejä