Halosen taiteilijasuvun naisten käsitöitä on esillä Tekstiilin taitajat -näyttelyssä Taidemuseo Eemilissä Lapinlahdella. Näyttely on osa Eemil Halosen 150-vuotisjuhlavuotta.
Museo sai pari vuotta sitten lahjoituksena Halosen suvulta arkistoaineistoa ja tekstiilimalleja. Museoamanuenssi, filosofian tohtori Hannu Heikkilän mukaan se vauhditti ajatusta saada Halosen suvun naisten tekstiilityöt esille. Suku on ollut merkittävänä apuna Tekstiilin taitajat -näyttelyn toteuttamisessa. Sitä oli avaamassa helmikuussa Pikku-Kaisu Halosen tytär Eila Metsäpelto. Keväällä oli kuvanveistäjä Eemil Halosen 150-vuotisjuhlanäyttely; tämä näyttely on luonteva jatkumo sille.
TEKSTIILIN TAITAJAT keskittyy taidemaalari Pekka Halosen isosisko Sohvi Haloseen (1861–1920) ja hänen serkkuihinsa Annaan (1889–1972), Hannaan (1881–1923) ja heidän tuotantoonsa. Siinä tulevat esille heidän kauttaan 1800-luvun lopun kodin käsityöt kuin 1920-luvun kutomataiteen renessanssi; kangaspuilla kudotut karvalankamatot ja ryijyt alkoivat yleistyä suomalaiskodeissa.
– Miina-äiti ja Sohvi aloittivat tiedossa olevan tekstiiliperinteen Halosen suvussa. Heidän työnsä ovat pääosin kadonneet käyttötekstiileinä, Hannu Heikkilä kertoo.
Sohvin kutoma ja värjäämä sängynpeitto vuodelta 1881 on näyttelyn vanhin tekstiili. Kiinnostava yksityiskohta on yksityiskokoelmasta saatu Anna Halosen kutomon riikinkukkokuvioinen pannumyssy 1920-luvulta. Vapaampaa suunnittelua edustaa esimerkiksi käsityönopettajanakin toimineen Annan funkiskuviolla varustettu villatyyny 1930-luvulta. Tekstiilien lisäksi mukana on niiden luonnoksia sekä malli- ja työpiirustuksia.
ANNA, HANNA ja Arttu olivat Eemil Halosen sisaruksia. Nyt Eemililtä on mukana näyttelyssä herkkä Lumpeenkukkia-ryijyluonnos ja Artulta ryijyluonnos Hakaristi, joka saa pohtimaan symbolien muuttuvia merkityksiä. Sohvi huolehti vanhemmistaan heidän kuolemaansa saakka. Anna vastasi Väinö-veljensä hoitamisesta yli kaksikymmentä vuotta. Näyttely herättää pohtimaan, miten paljon Halosen suvun naiset mahdollistivat suvun miesten taiteellista työskentelyä.
Lapinlahden Minna Canthiksikin kutsuttu Sohvi Halonen oli perustajajäsenenä niin Lapinlahden Marttayhdistyksessä kuin Naisliitossa. Tytöille hän kehitti Ypykkä-yhdistyksen. Käsitöistään palkittu Sohvi järjesti myös käsityönäyttelyitä ja kasvivärjäyskursseja, kirjoitti satuja ja näytelmiä.
– Teolliset värit olivat alkaneet yleistyä 1800-luvun lopulla. Vanha kasvinvärjäystaito oli alkanut kadota. Sohvi Halonen elvytti sitä paikallisesti, Heikkilä sanoo.
Ihmiset alkoivat kiinnostua sisustamisesta 1920-luvulla. Vaikkapa mattojen määrä ja koko kertoivat talon varallisuudesta. Mattoja varten säästettiin ja niitä teetettiin myös tähdelangoista.
SISARUKSET ANNA ja Hanna Halonen perustivat ryijy- ja mattokutomon Kouvolaan vuonna 1920. Hanna kuoli varhain tuberkuloosiin ja vatsakalvontulehdukseen, jolloin Anna otti vastuun kutomosta. Iso osa tilauksista tuli vuonna 1924 ilmestyneen U.T. Sireliuksen ryijykirjan perusteella, näyttelyssä onkin mukana Annan oma kappale. Kutomo käytti Arttu, Eemil ja Kalle Halosen mallien lisäksi tekstiilitaiteilijat Hulda Potilan, Laila Karttusen, Margareta Ahlstedt-Willandtin ja Greta Skogsterin mallipiirustuksia. Kutomon käytössä olivat myös Valtion mallikutomon sekä Suomen Käsityön Ystävien tekstiilimalleja. Näyttelyssä on mukana kaksi kutomossa kudottua ryijyä, joista toinen oli Anna Halosen omassa kodissa ja toinen Eemilin kodissa. Näyttelyn piirustukset kertovat kutomoliikkeen työvaiheista.
– Eemil Halosen kuosit ovat levinneet nimenomaan Anna Halosen kutomon kautta. Kouvolan seudulla kutomolla on ollut iso merkitys, Heikkilä sanoo.
Taidemuseo Eemilin ystävien pienkeräys mahdollisti esimerkiksi valokuvasuurennokset, kehykset ja ompelutyön. Toukokuun lopussa avatussa näyttelyssä Vierailulla Alli ja Eemil Halosen luona voi nähdä myös Anna Halosen kutomia tekstiilejä.
Tekstiilin taitajat -näyttely Taidemuseo Eemilissä Lapinlahdella 3.1.2026 saakka.
Lue myös:
Hämeen linnan tiiliseinät kätkevät sisäänsä harvinaista kirkkotaidetta
Sinebrychoffin taidemuseon näyttely esittelee antiikin sankareista kertovaa taidetta