
Kirkkohallituksen uusi kansliapäällikkö, nykyinen Tuiran kirkkoherra Niilo Pesonen aloittaa työssään 1.9. Hän ottaa tehtävän vastaan Kirkkohallituksen muutoshankevaiheessa, jonka yhteydessä toimintoja järjestetään uudestaan. Tavoitteena on säästää kolme miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen yhteydessä irtisanotaan enimmillään 40 ihmistä.
1 Mitä Kirkkohallituksen kansliapäällikön tehtäviin kuuluu?
– Johtaa Kirkkohallituksen virastoa sekä eri osastojen ja yksiköiden toimintaa. Erityistä on nyt käynnissä oleva muutoshanke. Lisäksi tehtäviin kuuluvat yhteiskuntasuhteet, strategisen suunnittelun johtaminen Kirkkohallituksessa sekä koko kirkkoa koskevaan strategian suunnitteluun osallistuminen. Kansliapäällikön tehtäviin kuuluu myös EU-suhteiden ylläpito.
2 Miten aiot vahvistaa jo olemassa olevia yhteiskunnallisia yhteyksiäsi ja luoda uusia?
– Olen jo aloittanut alueellisten yhteyksien vahvistamisen. Heti virassa aloitettuani otan yhteyttä valtakunnallisiin yhteiskunnallisiin päättäjiin. En kuitenkaan hoida näitä yhteyksiä yksin, vaan piispoilla ja muilla Kirkkohallituksen työntekijöillä on merkittävä rooli. Minun tehtäväni on koordinoida suhteita. Lisäksi jokaisella luottamushenkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntasuhteisiin.
3 Tuiran seurakunta kuuluu 40 000 jäsenellään Suomen kymmenen suurimman seurakunnan joukkoon. Mikä muuttui seurakunnassa ollessasi kirkkoherrana?
– Merkityksellisimpänä asiana pidän sitä, että pääsimme eteenpäin erilaisen hengellisyyden kunnioittamisessa. Hengellinen moninaisuus on lisääntynyt, eikä sitä koeta uhkana vaan rikkautena.
– Olemme luopuneet kiinteistöistä sekä onnistuneet vahvistamaan diakoniatyötä Tuiran haastavassa sosioekonomisessa tilanteessa. Osin koronan seurauksena käänsimme digitaalista kehitystä myönteiseksi muun muassa sosiaalisessa mediassa. Toisaalta iloitsen siitä, että seurakuntalaiset ovat palanneet fyysisesti paikalle. Vapaaehtoistyöhön on tullut uusia ihmisiä.
4 Olet väitellyt teologian tohtoriksi Viron kirkon muutoksista ensimmäisen itsenäisyyden alkuvuosina. Mitä opittavaa Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on Virosta?
– Viron kirkon historia on monin tavoin erilainen kuin Suomessa. Opittavaa on kuitenkin siinä, miten aktiivisesti vähemmistöasemassa oleva pieni kirkko pitää esillä kristinuskoa sekä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ystävyysseurakuntatoiminnan kautta olemme saaneet esimerkkiä vapaaehtoisten vahvasta roolista.
5 Edeltäjäsi esitti hallituksen huhtikuisen kehysriihen jälkeen, että kirkko joutuu pohtimaan hautaustoimesta luopumista. Mitä tapahtuu seuraavaksi tämän asian suhteen?
– Kirkolliskokous torjui aloitteen hautaustoimesta luopumisesta. Luopumisella voisi olla arvaamattomia seurauksia. Lisäksi kirkon jäsenistä valtaosa toivoo, että kirkko hoitaa sen jatkossakin. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus suhteessa valtion lupauksiin on kuitenkin vahva. On toivottavaa, että valtiovalta peruu päätöksensä korvauksen pienentämisestä. Keskustelua on herättänyt myös se, että jatkossa kirkon jäsenet voisivat saada hautapaikan halvemmalla. Uskoisin valtiovallan ymmärtävän, ettei nykyinen käytäntö kohtele kansalaisia yhdenvertaisesti kirkkoon kuuluvien käytännössä maksaessa hautaustoimesta kirkkoon kuulumattomien osuutta.
6 Kotimaan aiemmassa haastattelussa sanoit, että tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa ihmisarvon korostaminen ilman puoluepolitiikkaa on kirkon keskeinen tehtävä. Miten puoluepolitiikan ulkopuolella pysyminen onnistuu, kun nykyinen yhteiskunnallinen tilanne johtuu ainakin jossain määrin nykyisen hallituksen toimista?
– Kirkon lähtökohdasta jokainen ihminen on Luojan luoma ja arvokas, ja heikoimmista on pidettävä huolta. Esimerkiksi diakoniatyössä näkyvä ihmisten hätä pitää sanoa ääneen riippumatta siitä, mitkä poliittiset puolueet ovat hallituksessa. Kirkko lähtee kannanotoissaan omista arvoistaan, vaikka poliittiset ratkaisut ovat monimutkaisia. Kirkon pitää osallistua arvokeskusteluun.
7 Muutatko Helsinkiin?
– Jatkossa asumme kahdessa kaupungissa, puolisoni työpaikka on Oulussa. Neljä lastamme ovat jo aikuisia. Kirkkohallituksen muutoshankkeen ollessa käynnissä läsnäoloni Helsingissä on erityisen tärkeää.
8 Miten rentoudut?
– Urheilen ja pelaan mielelläni joukkuepelejä. Rentoudun myös mökillä kalastelemalla ja rakentelemalla kaikkea ei niin vaativaa. Luen. Rentoudun myös viettämällä aikaa läheisten ja ystävien kanssa.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä
