”Kukaan ei tiedä vielä mitään” – konklaavi koolla Vatikaanissa

Kardinaalit osallistuivat messuun ennen konklaavin alkamista keskiviikkoaamuna Vatikaanissa. Kuva: Lehtikuva / AFP / Dimitar Dilkoff

Tänään 7.5. Vatikaanissa kokoontuu konklaavi, jossa kardinaalit keskustelevat ja äänestävät tulevasta paavista. Paavi Franciscus kuoli pääsiäismaanantaina.

Konklaavin ympärillä leijailee salamyhkäisyyden harso: keskustelut ja päätöksentekoprosessi pidetään visusti Sikstuksen kappelin seinien sisäpuolella. Päätöstä puntaroivat kardinaalit sulkeutuvat ulkomaailmalta, ja puhelinyhteydet katkaistaan Sikstuksen kappelin lähialueelta. Jopa kardinaaleille tarjoiltavaa ruokaa tarkkaillaan piiloviestien varalta.

Ensimmäinen varsinainen äänestys järjestetään keskiviikkoiltana ja tuloksista tiedottava savu nousee piipusta noin kahdeksalta Suomen aikaa.

VALKOISTA SAVUA saatetaan joutua tänä vuonna odottamaan pidempään kuin viime kerroilla. Paavi Franciscus valittiin paaviksi noin vuorokaudessa, mutta historiasta tunnetaan konklaaveja, jotka ovat venyneet viikkokaupalla. 

Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola kertoo tämänkertaiseen konlaaviin liittyvän monta erityistä asetelmaa.

– Äänestäjiä on ensinnäkin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Paavi Franciscus nimitti niin monta uutta kardinaalia. 

Äänioikeutettuja kardinaaleja kokoontuu Vatikaaniin tällä kertaa peräti 133. Ketola painottaa, että äänioikeutetuista peräti 80 prosenttia on paavi Franciscuksen nimittämiä.

– Se tarkoittaa sitä, että he eivät ole aiemmin ottaneet osaa konklaaviin. Lisäksi voi päätellä, että seuraava paavikin on enemmän tai vähemmän Franciscuksen linjoilla.

Kokemattomuus konklaavinkävijöinä ja nopeasti kasvanut kardinaalijoukko on syynä myös siihen, että monet kardinaaleista eivät tunne lainkaan toisiaan. Ketola kertoo, että kardinaaleilla on yleiskokouksissa ollut poikkeuksellisesti nimilaput rinnassaan.

PAAVI FRANCISCUS ei Ketolan mukaan nimittänyt kovin konservatiivia kardinaaleja. Yksi tärkeä keskustelu tullaan käymään paavin suhteesta synodaalisuusprosessiin, jonka Franciscus käynnisti. Synodaalisuusprosessilla viitataan siihen, että kirkon kehittämiseen ja hallintaan koitetaan saada mukaan enenevissä määrin myös maallikoita, erityisesti naisia.

Ketolan mukaan synodaalisuusprosessi on herättänyt pahennusta joidenkin kardinaalien keskuudessa.

– Jotkut ovat sitä mieltä, että tällainen päätöksenteko on vain pyhään pappisvirkaan vihittyjen aluetta.

Vaikka kardinaalien oletetaan toivovan lyhyttä konklaavia, Ketola arvelee, että tällä kertaa menee vähän pidempään.

– Johtuen kardinaalien suuresta määrästä sekä siitä, että ylivoimaista kärkiehdokasta ei ole ilmestynyt.

Muutamaa päivää pidempään konklaavi silti tuskin kestää, onhan äänestyksiä peräti neljä päivässä. Ketola kertoo, että ensimmäisen äänestyksen jälkeen Sikstuksen kappelissa hahmottuu, ketkä ovat nousemassa ehdokkaiksi.

– Tässä vaiheessa voi silti sanoa, että kukaan ei tiedä vielä mitään.

Lue myös:

Italia on paavien maa — kirkon 266 paavista 217 on tullut sieltä: Suomelle merkittävä saattoi olla historian ainoa brittipaavi

Kenestä uusi paavi? — Vahvimmat ennakkosuosikit tulevat Italiasta ja Filippiineiltä

Näkökulma: Kaitselmuksellisia kokemuksia paavi Franciscuksen hautajaisista

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirkkohallituksen kansliapäälliköksi valittu Niilo Pesonen: ”Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa ihmisarvon korostaminen ilman puoluepolitiikka on keskeinen tehtävä”
Seuraava artikkeliOpetusministeri Anders Adlercreutz sivusi hautaustoimen rahoitusta puheessaan kirkolliskokoukselle

Ei näytettäviä viestejä