Paavi Franciscuksen arkku sinetöidään tänään Pietarin kirkossa ja huomenna lauantaina hänet saatetaan hautaan. Samaan aikaan katolisen kirkon kardinaalit ovat alkaneet saapua Roomaan. Kun tiistaina kardinaalikollegion yleiskokouksessa oli koolla 60 osallistujaa, luku on jo yli sadan ja lisää on tulossa.
Kardinaaleja on kaiken kaikkiaan 252 eri puolilta maailmaa. He kaikki voivat osallistua alustaviin keskusteluihin paavin valinnasta kardinaalikollegion monipäiväisissä kokouksissa, joissa päätetään myös milloin paavin valitseva konklaavi aloittaa työnsä. Valinnan suorittavat kuitenkin vain ne kardinaalit, jotka eivät ole täyttäneet 80 vuotta ennen paavin kuolinpäivää.
Näitä äänivaltaisia kardinaaleja on 135. Tosin kaksi heistä Vrhbosnan arkkipiispa emeritus Vinko Puljić ja Valencian arkkipiispa emeritus Antonio Cañizares Llovera ovat ilmoittaneet, etteivät osallistu konklaaviin. Joukkoon ei ole laskettu lainkaan kardinaali Giovanni Angelo Becciuta, joka on saanut viiden ja puolen vankeustuomion kavalluksesta ja menettänyt asemansa Vatikaanissa mutta saanut pitää kardinaalin arvonimen. Becciu on valittanut tuomiostaan ja mediatietojen mukaan vaatii saada osallistua konklaaviin.
Paavia valitsevaan konklaaviin Sikstuksen kappeliin eristetään muusta maailmasta tämänhetkisten tietojen mukaan siis 133 äänivaltaista kardinaalia, kunhan kardinaalikollegio päättää konklaavin alkamispäivän. Siellä he äänestävät, kunnes joku ehdokas saa äänistä määräenemmistön kaksikolmasosaa tai 89 ääntä. Äänestysten päätteeksi äänestysliput poltetaan. Mikäli Sikstuksen kappelin savupiipusta nousee mustaa savua, konklaavi jatkuu. Kun savu on valkoista, uusi paavi on valittu.
Äänivaltaisista kardinaaleista paavi Franciscuksen luomia on 108, Benedictuksen 22 ja Johannes Paavali II:n 5. Franciscus loi vielä viime joulukuussa 20 uutta äänivaltaista kardinaalia.
Franciscuksen luomat kardinaalit eivät kuitenkaan välttämättä edusta täysin luojansa teologisia linjauksia ja valitse siis saman oloista paavia kuin hän. Joukossa on sekä liberaalimpia että konservatiivisempia kardinaaleja. Valitsijakardinaaleista 53 on Euroopasta (heistä Italiasta 17), 23 Aasiasta, 20 Pohjois-Amerikasta, 18 Afrikasta, 17 Etelä-Amerikasta ja 4 Oseaniasta.
Paavin valintaan vaikuttavat paitsi opilliset intohimot ja uudistuspyrkimykset, myös kristinuskon painopisteen siirtyminen länsimaista Afrikkaan ja Aasiaan sekä maailmanpoliittinen tilanne. Medioissa on arveltu, että näin epävarmassa maailmantilanteessa paavin valinnassa korostuisi nyt diplomaattisuus, vahva teologinen näkemys ja kielitaito.
Useimmiten äänivaltaiset kardinaalit valitsevat paavin keskuudestaan. Eivät kuitenkaan välttämättä. Valituksi voi tulla vanhempikin kardinaali. Periaatteessa kuitenkin paaviksi voidaan valita kuka tahansa katoliseen kirkkoon kastettu mies.
JOITAKIN NIMIÄ on vuosien varrella jo noussut esiin mahdollisina paaveina. Suomalaisittain kiinnostavaa on, että paaviehdokkaana on useissa medioissa mainittu kardinaali Péter Erdő, 72, Unkarista. Hän olisi kautta aikain ensimmäinen suomensukuista kieltä puhuva paavi. Esztergom–Budapestin arkkipiispa on kanonisen lain tuntija ja edustaisi paluuta perinteisempään teologiaan ja tiukempiin liturgisiin sääntöihin. New York Times puolestaan on nostanut mahdolliseksi paaviksi kardinaali, Tukholman piispa Anders Arboreliuksen, 75, Ruotsista. Arborelius olisi ensimmäinen paavi, joka kääntynyt katolilaiseksi luterilaisuudesta. Hän on pitänyt tärkeänä, että kirkko rakentaa siltoja polarisoituneessa maailmassa, että naisille annetaan enemmän vaikutusvaltaa kirkossa ja että perheet välittävät uskoaan eteenpäin lapsilleen.
Pitkään on kuultu myös toivetta, josko vihdoin olisi taas italialaisen paavin aika sitten Johannes Paavali I:n joka ehti olla 33 päivää paavina vuonna 1978. Italialaisista kardinaaleista paaviksi voisivat olla ehdolla Pietro Parolin, Matteo Zuppi ja Pierbattista Pizzaballa.
Parolin, 70, on Vatikaanin ulkoministeri ja häntä pidetään diplomaattisena liberaalina. Hän on yksi vahvimmista ennakkosuosikeista uudeksi paaviksi.
Bolognan arkkipiispa Zuppi, 69, on Franciscuksen mielen mukainen kardinaali, jonka mielestä kirkon pitää ennen kaikkea ajaa köyhien asiaa. Roomalaissyntyinen Zuppi on läheisesti tekemisissä Sant’Egidio-liikkeen kanssa.
Jerusalemin latinalainen patriarkka Pizzaballa, 60, puolestaan on Vatikaanin korkein Lähi-idän suhteita hoitava virkamies. Hän on työskennellyt suurimman osan urastaan Jerusalemissa ja pysytellyt erossa opillisista kiistoista, mikä arvioiden mukaan saattaa lisätä hänen mahdollisuuksia. Toisaalta epäillään, että paaviksi hän saattaa vähän liian nuori.
Katolisen kristikunnan painopisteen siirtyminen Afrikkaan olisi hyvä peruste valita ensimmäinen mustaihoinen paavi. Ghanasta on mainittu Peter Turkson ja Kongon demokraattinen tasavallasta Fridolin Ambongo Besungu.
Paavillisten tieteiden akatemian ja sosiaalitieteiden akatemian kanslerina toimiva Turkson, 76, rakastaa Franciscuksen tavoin köyhiä mutta on myös huomattavasti häntä konservatiivisempi.
Kinshasan piispa Besungu, 65, on ollut jo pitkään yksi ennakkosuosikeista uudeksi paaviksi. Hän on toiminut yhtenä Franciscuksen neuvonantajaista, mutta myös johtanut oppositiota, joka on vastustanut ajatusta siitä, että kirkko voisi siunata homoseksuaaleja.
Mahdollinen ja ensimmäinen Aasiasta tuleva paavi olisi Rooman kuurian evankelioimisen osastoa johtava kardinaali ja niin ikään yhdeksi ennakkosuosikeista noussut Luis Antonio Tagle Filippiineiltä. Tagle, 67, on kallellaan liberaaliuteen ja häntä leikkisästi nimitetty ”Aasian Franciscukseksi”. Hän on tarttunut kirkkoa jakaviin aikeisiin kuten homoseksuaalien asemaan kirkossa ja ehtoollisen jakamiseen eronneille ja uudelleen avioituneille katolilaisille. Taglea pidetään helposti lähestyttävänä.
Vedonlyöntitoimistot ovat nostaneet mahdollisista paaveista kovimpaan kärkeen nimenomaan Luis Antonio Taglen ja italialaisen Pietro Parolinin. Konklaavin lopputulos on kuitenkin aina arvoitus. Vanha italialainen sanonta sanoo: ”Joka astuu konklaaviin paavina, poistuu sieltä kardinaalina.”
Lähteet: Holy See, Vatican News, BBC, The Guardian, The New York Times, The Newsweek, Catholic News Agency, L’Osservatore Romano, The Huffington Post, CNN
Ilmoita asiavirheestä