Isä tarkisti radion aikamerkistä, että hänen kellonsa oli täsmällisesti ajassa. Uutisten aikana ei hälisty, vaikka aamutoimiaan teki neljä siskosta.
Kun Anna Simojoki oli 1970- ja 80-lukujen taitteessa koululainen, kodin aamuja tahditti Yle Radio 1, silloiselta nimeltään Yleisohjelma.
Hengellistä musiikkia, aamuhartaus, klassista musiikkia. Radioaamun kulku kertoi Annalle, milloin Lehtisaaressa sijaitsevasta kodista oli jo kiire bussille, joka vei keskustaan, Helsingin Saksalaiseen kouluun.
Anna juoksi takapihan läpi ja alas rinnettä pysäkille. Takki auki, joskus suihkun jäljiltä vielä pyyhe päässään.
”On etuoikeus saada olla töissä kanavalla, joka on oma henkinen koti.”
ANNA SIMOJOEN työpaikka on Ylen Mediatalo Helsingin Pasilassa. Hän on Yle Radio 1:n vastaava tuottaja ja vastuussa kanavan ohjelmistosta.
Simojoki tuli Yleisradioon töihin opiskelijana 1990-luvun alussa. Aluksi hän työskenteli teksti-tv:ssä, sitten uutistoimittajana. Tie vei kulttuuriohjelmien tekijäksi radioon ja lopulta pomopestiin.
– Yle Radio 1:ssä yhdistyy kaikki se, mistä olen ollut elämässäni kiinnostunut, Anna Simojoki sanoo työhuoneessaan.
Saman käytävän varrella sijaitsevat studiot, joista lähetetään kanavan ohjelmat.
Simojoki on opiskellut kirjallisuutta, laulanut kuoroissa, soittanut pianoa ja huilua. Hän tulee körttiläisestä perheestä. Yle Radio 1:ssä ovat vuosikymmeniä eläneet rinta rinnan klassinen musiikki ja laulelmat, kirjallisuus, tiede, ajankohtaiset asiat ja hartausohjelmat.
– On etuoikeus saada olla töissä kanavalla, joka on oma henkinen koti.
YLE RADIO 1 on keskittyneen kuuntelun kanava. Se tarjoaa maailmaa kiinnostuneesti tarkastelevalle ihmiselle mahdollisuuden yllättyä ja oppia uutta.
Näin Anna Simojoki luonnehtii kanavaansa. Hän huomauttaa, että Yle Radio 1:llä on erityisiä sisältöjä, jotka sekä kutsuvat että torjuvat kuuntelijoita. Näitä ovat hartausohjelmat ja klassinen musiikki.
Yle Radio 1 on Suomen vanhin radiokanava. Suurin kuuntelijaryhmä ovat yli 60-vuotiaat. Silti kanava muuttuu, koko ajan.
Kymmenen vuotta sitten tehdyt ohjelmat ovat tempoltaan nykyistä hitaampia, Simojoki sanoo. Myös toimittajan persoonaa tuodaan radiossakin esille yhä useammin. Simojoki pitää muutosta hyvänä: kerronta on läheisempää ja ylhäältä päin luennoiminen vähenee.
On myös asioita, jotka pysyvät.
Radio on tunneväline. Radiossa ihmisen ääni on keskiössä. Ei ole kiire.
– Se viehättää minua tässä nopeassa ja säksättävässä ajassa. Radiossa jotakin tapahtuu minun korvissani ja pääni sisällä. Jotakin, mikä ei juokse.
Kun Anna Simojoki kuuntelee radiota kotonaan, hän trimmaa koiriaan tai sytyttää tulet takkaan ja kulkee huoneesta toiseen kannettava kaiutin kädessään. Radio muistuttaa ainutlaatuisuudestaan, kun Simojoki päätyy kurkistamaan maailmoihin, joita ei olisi osannut valita itse.
– Kanavalta voi alkaa ohjelma sammalista, joista en tiennyt olevani yhtään kiinnostunut, mutta koska ohjelma on niin tavattoman hyvin tehty, huomaankin olevani sammalista kiinnostunut. Saan tietoa, jota en tiennyt olevan olemassa.
Kanavalle löytää aamuisin yhä useampi työikäinen.
SYDÄNVERIASIA Sellainen on Anna Simojoen mukaan kuuntelijoiden suhde radion hartausohjelmiin. Kun niiden ajankohtaa tai sisältöä muutetaan, palautetta sataa.
– Jos usko on ihmiselle tärkeä, se kulkee elimistössä koko ajan: tarve lohtuun, opastukseen, levon hakemiseen tai jaettuun tunteeseen.
Aamuhartauden lähetysaikaa on viime vuosina aikaistettu kahdesti. Vuoden 2022 alusta lähtien lähetysaika on ollut kello 6.50.
Muutokset ovat laskeneet aamuhartauksien kuuntelijamääriä. Vuosina 2022–2023 kuuntelijoita on ollut keskimäärin 70 000, kun heitä vuonna 2021 oli 93 000. Vuonna 2017 aamuhartauden äärelle tuli 135 000 radionkuuntelijaa.
Anna Simojoki huomauttaa, että radionkuuntelu vähenee kokonaisuudessaan. Parin viime vuoden aikana hartaudet eivät ole menettäneet kuulijoita erityisen paljon.
Suurin osa muutokseen pettyneistä on eläkeläisiä, jotka eivät haluaisi herätä ennen seitsemää. Simojoki ymmärtää heidän haikeutensa. Hänen mukaansa päätökset lähetysajankohtien muuttamisesta ovat silti olleet oikeita.
Suosituimpana aikana seitsemän ja kymmenen välillä kuullaan nyt helposti sulatettavaa klassista musiikkia, yhteiskunnallinen kolumni – joka on eettinen puheenvuoro, Simojoen mukaan kuin uskonnoton aamuhartaus – sekä ajankohtaislähetys Ykkösaamu ja nostalgianälkäisten musiikkiohjelmasuosikki Muistojen bulevardi.
Kanavalle löytää aamuisin yhä useampi työikäinen.
YLEN HARTAUSOHJELMAT tuottaa Suomessa evankelis-luterilaisen kirkon viestintäyksikkö. Se myös koordinoi muiden kristillisten kirkkokuntien nauhoittamia jumalanpalveluksia ja ohjelmia. Vastaavaa mallia ei ole Simojoen tietojen mukaan missään muussa Euroopan maassa.
Anna Simojoen mukaan Ylen ja kirkon viestinnän yhteistyö on hyvää. Hänestä se näkyy esimerkiksi siinä, että radiojumalanpalvelusten kuuntelijalukujen pitkäaikainen lasku on saatu taittumaan. Simojoki kiittää kehityksestä sitä, että radioon on tuotu uudenlaisia jumalanpalveluksia, joilla etsitään uusia yleisöjä.
Evankelis-luterilaisilla jumalanpalveluksilla on noin 100 000 kuuntelijaa. Ne jatkavat entisellä lähetyspaikallaan sunnuntaisin kello 10. Muiden kristillisten kirkkokuntien jumalanpalvelukset siirtyvät 14. tammikuuta lähtien sunnuntai-iltaan, jossa uusi lähetysaika on kello 20.
Lauantain Hartaat sävelet ja aamuhartaus kuullaan vastaisuudessa kello 8.05 eli noin puolitoista tuntia aiempaa myöhemmin.
Ylen kanavilla kuuluu ja näkyy toistaiseksi vain kristillinen hengellinen sisältö. Muut uskontokunnat loistavat poissaolollaan. Simojoki toteaa, että kyse on Yle-lain tasoisesta asiasta. Laki velvoittaa Yleisradion lähettämään kristillistä sisältöä.
On katsottava ihmisen käytöksen taakse silloinkin, kun tämä toimii kohtuuttomasti.
ANNA SIMOJOEN molemmat vanhemmat tulevat körttisuvuista. Juhani Simojoki oli rovasti, Helsingin seurakuntien tiedotusjohtaja sekä Kirkko ja kaupunki -lehden pitkäaikainen päätoimittaja. Maija Simojoki (o.s. Turkka) teki elämäntyönsä musiikkipedagogina.
Simojokea puhuttelevat herännäisyyden avara armo ja lupa kyseenalaistaa.
– Suhteeni uskoon on vaihteleva, en saa siitä aina kiinni ja se on lähellä agnostismia, mutta körttiläisyys sopii minulle uskonvarmuutta karttavana elämänfilosofiana.
Simojoki pitää nyt jo edesmenneitä vanhempiaan idealisteina. Esikoistytär peri heiltä korkeat ihanteet.
– Äidin johtava ajatus oli, että on katsottava ihmisen käytöksen taakse silloinkin, kun tämä toimii kohtuuttomasti. Pitää nähdä haava ihmisessä. Isän mielestä valintatilanteessa tuli aina miettiä, onko teko oikein ja lisääkö se hyvää.
Korkeat ihanteet ovat asettaneet myös korkean riman. Sen laskeminen sopivalle tasolle on Anna Simojoelle elämänmittainen tavoite. Käy nimittäin vaikeaksi, jos ymmärtää heikkoutta toisissa mutta ei oikein salli sitä itselleen.
– Säröytyneen ihmisen ymmärtäminen on joka tapauksessa vanhemmiltani perimäni elämänasenne, jota pidän tärkeänä.
Kuka?
- Anna Simojoki, 57
- Yle Radio 1:n vastaava tuottaja
- Juuri nyt nautin talvesta, metsästä ja hiihtämisestä.
- Laulan naiskuorossa jazzin sävyttämää amerikkalaista musiikkia.
- Asun omakotitalossa Porvoossa.