Rymättylän seurakunnan vt. kirkkoherra Jussi Meriluoto tekee laboratoriossa ristinmerkin ja siunaa näin petrimaljoissa kasvavat sinilevät. Meriluoto toimii työnsä ohessa osa-aikaisena biokemian tutkijana Åbo Akademissa.
Meriluoto on tutkinut sinileviä ja niiden myrkkyjä 1980-luvulta lähtien. Pappisvihkimyksen hän sai paljon myöhemmin, vuonna 2018. Hän sanoo jatkavansa vanhaa traditiota, jossa papit ovat myös toimineet luonnontieteilijöinä.
− Aikaisemmin miltei kaikki varteenotettavat luonnontieteilijät olivat myös pappeja. Ei ollut erotusta maallisen ja hengellisen elämän välillä.
Meriluoto on julkaissut yli 150 tieteellistä artikkelia ja johtanut kansainvälisiä tutkimusprojekteja. Kymmenkunta väitöskirjatutkijaa on edennyt urallaan hänen ohjauksessaan. Sivutoimen hän on pitänyt muun muassa sen takia, että hänellä on tutkimuksiin pitkäaikaisia sitoumuksia. Mutta mitä biokemian tutkimus voi antaa papin työhön?
− Luomakunnan varjelu on keskeistä seurakunnan toiminnassa, sillä Luoja on antanut meille maapallon käytettäväksi ja varjeltavaksi. Teen sekä yliopiston yhteiskunnallista työtä että seurakunnan ympäristötyötä.
Meriluoto sanoo joutuvansa välillä perustelemaan tutkijakollegoilleen, että luonnontieteellisen tutkimuksen ja papin työn voi yhdistää luontevasti.
Meriluodon tapaan monilla evankelisluterilaisen kirkon papeilla ja kanttoreilla on sivutoimia. Kaikki eivät ole halukkaita kertomaan sivutoimestaan. Sen katsotaan kuuluvan yksityiselämään, vaikka siihen tarvitaankin työnantajan lupa. Meriluoto kertoo sivutoimestaan avoimesti, koska haluaa omalla esimerkillään kannustaa osaamisen laaja-alaiseen käyttöön kirkon sisällä.
− Välillä tuntuu, että ihmisten osaamista ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Kirkossa on paljon ihmisiä, joilla on taustaa ja osaamista jostain toisesta alasta, joka ei liity päivätyöhön.
Sivutoimet hoidetaan omalla ajalla. Työajattomassa työsuhteessa se vaatii tarkkaa rajausta, mikä on omaa aikaa.
LUVAN PAPIN sivutoimeen myöntää hiippakunnan tuomiokapituli, joten pientä osviittaa sivutoimien yleisyydestä antavat tuomiokapitulien kirjaukset. Esimerkiksi Oulun tuomiokapitulissa myönnettiin viime vuonna kuusi sivutoimilupaa, ja edellisvuonna lupa myönnettiin 11 papille. Turun arkkihiippakunnassa myönnettiin viime vuonna 10 lupaa.
Hiippakuntapastori Jaakko Antila arvioi, että Lapuan hiippakunnassa käsitellään keskimäärin 10–15 sivutoimilupahakemusta vuosittain. Antila sanoo, että hiippakunnassa on kannustettu hakemaan sivutoimilupa, jos sivutoimen sisältämä työmäärä on ollut etukäteen epävarma. Näin tilanne olisi seurakunnassa työnantajan ja työntekijän kannalta mahdollisimman selkeä. Luvan tarvetta ei ratkaise sivutoimesta saatavien ansioiden määrä vaan sivutoimen vaatima sitoutuminen.
− Kysymys on ennen kaikkea ajankäytöstä. Esimerkiksi paljon työllistävä vapaaehtoinen luottamustoimi voi vaatia sivutoimiluvan.
Antilan mukaan sivutoimilupien tuntimäärää arvioihdaan tuomiokapitulissa. Tällä halutaan varmistaa, ettei tehtävä muodostu liian kuormittavaksi päätoimen rinnalla. Myös siihen kiinnitetään huomiota, että sivutoimiluvat ovat määräaikaisia.
− Sivutoimilupa myönnetään meillä yleensä enintään kahdeksi vuodeksi, ellei kyseessä ole selvästi pysyvämpää lupaa vaativa tilanne.
Mikä sitten on sopiva tuntimäärä sivutoimelle, jonka pappi voi hoitaa omien tehtäviensä rinnalla? Pääsääntöisesti sivutoimet ovat joitain tunteja viikossa. Jyväskylän seurakunnan pastori haki lupaa sivutoimiseen opettajan työhön, joka vaatii viisi työpäivää lukukaudessa. Kahden vuoden aikana työpäiviä tulee enintään 20. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli myönsi luvan hakemuksen mukaisesti.
On myös tapauksia, joissa papin tekemä anomus ei ole mennyt sellaisenaan läpi. Hämeenlinna-Vanajan pappi anoi lupaa tehdä 10 tuntia viikossa ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin töitä omassa yrityksessä. Seurakuntaneuvosto piti anottua tuntimäärää liian suurena ja antoi lausunnon, jonka mukaan sivutoimeen voi käyttää enintään 20 tuntia kuukaudessa. Tällä rajauksella Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli myönsi sivutoimiluvan.
SIVUTOIMIEN MÄÄRÄÄ ei ole rajoitettu. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli on hyväksynyt Vaasan suomalaisen seurakunnan pastorin anomuksen, joka koski neljää erilaista tehtävää. Pastori hoitaa ainakin osaa sivutoimistaan kevytyrittäjänä.
Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli on ohjeistanut seurakuntia päättämään hallintosäännössä, miten sivutoimianomukset käsitellään. Papin hakemuksesta antaa lausunnon lähtökohtaisesti kirkko- tai seurakuntaneuvosto, mutta hallintosäännöllä tehtävä voidaan delegoida viranhaltijalle, kuten kirkkoherralle.
Esimerkiksi Seinäjoen seurakunta on delegoinut lausunnon antamisen hallintojohtajalle. Helmikuun kokouksessa tuomiokapituli myönsi kerralla sivutoimiluvan kahdeksalle Seinäjoen seurakunnan papille hallintojohtajan esityksestä.
Yksi heistä on johtava sairaalapastori Artturi Kivineva, joka sai luvan toimia Seinäjoen keskussairaalan Henkisen ensiavun päivystäjänä enintään kaksi vuoroa kuukaudessa. Kivineva saa nyt tuomiokapitulin päätöksellä toimia päivystäjänä yksikössä, jonka johtaja hän on.
− Tämä on erikoinen kuvio kaiken kaikkiaan, Kivineva sanoo.
Kivinevan toinen sivutoimi liittyy työyhteisökonsultaatioihin, joita hän tekee muun muassa piispantarkastuksiin valmistautuvissa seurakunnissa. Konsultaatioon kuuluu aikaa vieviä tapaamisia seurakunnan johdon, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kanssa. Prosessit ovat niin pitkiä, ettei niitä voi sivutoimisena vetää kuin yhden vuodessa.
− Sivutoimet hoidetaan omalla ajalla. Työajattomassa työsuhteessa se vaatii tarkkaa rajausta, mikä on omaa aikaa.
MYÖS KANTTORIT työskentelevät ilman työaikaa ja heidän pitää pappien lailla saada sivutoimelleen lupa, jonka myöntää joko kirkkoherra tai kirkkoneuvosto. Kanttoreilla sivutoimet ovat hyvin yleisiä. Monet toimivat esiintyvinä taiteilijoina, kuoronjohtajina tai musiikin opettajina.
Kirkkomuusikko ja AKI-liittojen asiantuntija Tuuli Muraja kertoo, että sivutoimilupien saaminen on viime aikoina vaikeutunut, ja tämä on kanttorien ammattitaidon kehittymisen kannalta huolestuttava ilmiö.
− Takavuosina kanttoreiden toiminta seurakuntien ulkopuolella nähtiin positiivisen asiana. Nyt sitä tarkastellaan ikään kuin se kilpailisi seurakuntien toiminnan kanssa.
Murajan mukaan kanttoreiden työaika-autonomia on käytännön tasolla vähentynyt. Työtahti on yleisesti kiristynyt eikä vapauksia anneta samalla tavalla kuin aikaisemmin. Sivutoimianomuksia on Murajan mukaan jopa evätty seurakunnissa.
− Keskustelujen jälkeen näissä tapauksissa on kuitenkin myönnetty sivutoimilupa.
Sivutoimilupa tarvitaan, jos päätoimen työaika on 50 prosenttia tai enemmän. Osa-aikaisten kanttoreiden tilanne muodostuu helposti tukalaksi, jos sivutoimi kielletään, sillä se olisi tarpeen täydentämään osa-aikaisen pientä palkkaa. Taiteellisen työn ja itsensä kehittämisen ohella lisäansioiden saaminen on merkittävä motivaatio kanttoreiden sivutoimiin.
PALATAAN VIELÄ biokemian laboratorioon, jossa Jussi Meriluoto selvittää sinilevien käyttöä hylättyjen kaivosalueihden kunnostamiseen Koneen Säätiön rahoituksella. Papin ja tutkijan työn yhdistäminen onnistuu Meriluodolla luontevasti, koska papilla ei ole kiinteää työaikaa ja tutkijalla on kokonaistyöaika.
Meriluoto sanoo, että hänellä on vielä paljon annettavaa luonnontieteen tutkijana, mutta tällä hetkellä hän on ensisijaisesti pappi. Pappina Meriluoto haluaa tuoda esille myös sen, että kaikilla Luojan luomilla on oma paikkansa.
− Sinilevät ovat aikanaan olleet Jumalan työkalu esimerkiksi happipitoisen ilmakehän luomisessa. Ihmiset saavat syyttää itseään siitä, että rehevöitymisen myötä sinilevät ovat runsastuneet. Mitä enemmän tiedän luonnon hienosta toiminnasta, sitä vakaammin uskon, että Jumalan käsi on kaiken taustalla.
Lue myös:
Suuret seurakuntayhtymät hyvässä talousvauhdissa − Helsingillä kassassa jo 250 miljoonaa euroa
Limingan seurakunnan kappalaisen valinnasta tehtiin jo toinen valitus
Paulus Pikkarainen valittiin vetämään Suomen suurinta seurakuntaa Jyväskylässä
Ilmoita asiavirheestä