Vammaisten puuttuvat apuvälineet on yksi seuraus Yhdysvaltain täysin yllättäen alkuvuonna tekemästä päätöksestä lopettaa suurin osa kansainvälisestä avustaan.
Tässä yhteydessä Kirkon Ulkomaanavulta hävisi seitsemän miljoonaa dollaria jo luvattua rahoitusta Ugandassa ja Keniassa tehtävään pakolaistyöhön. Käytännössä siitä seuraa, että oppilaat jäävät vaille kunnon koulutusta, koulutarvikkeita, oppimistiloja, suojelua ja kuukautissiteitä.
– Yhdysvaltain päätös koskee kaikkein heikoimpiin ihmisiin, Ulkomaanavun Ugandan maajohtaja Wycliffe Nsheka sanoo.
Toiseksi erityisryhmäksi hän nostaa teiniäidit. Korona-aikana työpaikkojen vähennettyä osa nuorista tytöistä päätyi suhteisiin vanhempien miesten kanssa saadakseen perheilleen ruokaa.
– Teimme töitä saadaksemme nämä teiniäidit takaisin koulutuksen pariin muun muassa järjestämällä kouluihin rauhallisia imetyspaikkoja.
Ulkomaanavun ohjelman parissa oli 160 teiniäitiä. Kaiken kaikkiaan Yhdysvaltain päätös vaikuttaa pelkästään Ugandassa 180 544 Ulkomaanavun toiminnan piirissä olevaan oppilaaseen.
Heistä valtaosa on pakolaisia Kongon demokraattisesta tasavallasta, Etelä-Sudanista ja viime aikoina myös Sudanista. Ugandassa on lähes kaksi miljoonaa pakolaista.
KIRKON ULKOMAANAPU rakennutti koulujen lisäksi sisäoppilaitoksia, joissa pitkien matkojen takaa tulevat oppilaat pystyivät yöpymään turvallisesti.
– Kaikki rakentaminen pysähtyi yhdessä yössä. Nyt Ugandassa on puoliksi rakennettuja kouluja ja luokkia.
Koulurakennuksia on liian vähän ugandalaisten ja pakolaistaustaisten koululaisten tarpeisiin. Yhdessä koulussa saattaa olla 5 000 oppilasta, ja nyt tilanteen vaikeuduttua yhdessä luokassa 200 oppilasta. Ugandan hallituksen asettama tavoite on, että luokassa saisi olla enintään 53 oppilasta. Myös opettajia on jouduttu ja joudutaan irtisanomaan.
Nsheka muistuttaa Etelä-Afrikan edesmenneen presidentin Nelson Mandelan sanoneen, että koulutus on vahvin ase muuttaa maailmaa.
NSHEKA ON toiminut 24 vuotta eri kansainvälisten järjestöjen palveluksessa. Hän sanoo, ettei ole koskaan kohdannut mitään Yhdysvaltojen rahoituspäätöksen kaltaista.
– Siitä puuttui vastuu ja läpinäkyvyys. Kun rahoituksia on aikaisemmin jouduttu lopettamaan, se on aina tehty hallitusti ja yhdessä neuvotellen.
Nsheka osallistui toukokuun lopussa Kirkon Ulkomaanavun ja Helsingin yliopiston järjestämään koulutusta kriisitilanteissa käsitelleeseen konferenssiin. Kriisien ja sotien takia maailmassa 84 miljoonaa lasta on joutunut kokonaan koulun ulkopuolelle.
Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järvinen muistutti konferenssissa käyttämässään puheenvuorossa, että koulutuksen osuus maailmanlaajuisesta humanitaarisesta rahoituksesta on vain kolme prosenttia. Luku tekee siitä yhden vähiten rahoitetuista humanitaarisen avun aloista.
– Kun ajattelemme hätätilanteita, ajattelemme ruokaa, vettä, suojaa ja turvallisuutta. Mutta mistä lapset usein saavat nämä kaikki? Koulussa.
Wycliffe Nsheka kertoo sanoneensa tapaamilleen suomalaisille opiskelijoille, että tulkaa käymään Ugandassa, niin ymmärrätte, miten etuoikeutettuja te olette.
Hänen mukaansa Yhdysvaltain avun loputtua yksi Ulkomaanavun päätehtävä on löytää uusia rahoittajia, myös uusia yksityisiä ihmisiä.
– Yhdellä eurolla saa kymmenen tekstivihkoa. Ne kymmenen vihkoa voivat muuttaa yhden oppilaan elämän.
Ilmoita asiavirheestä