Viime kevättalvella Haagan kirkkoherra Mari Mattssonin puhelin soi. Häneltä pyydettiin lupaa tuhkata seurakuntaan kuuluva vainaja ennen ruumiin siunausta. Syy tähän on kirkon ohjeistus, jonka mukaan tarvitaan kirkkoherran lupa, jos seurakuntaan kuuluva vainaja halutaan tuhkata ennen siunausta.
Puhelu ei ollut ainut laatuaan, sillä Mattssonille niitä tulee puolen tusinaa vuosittain.
– Puhelut koskevat erilaisia tilanteita ja suhtaudun niihin sielunhoidollisesti. Kirkon tehtävä on kannatella ihmisiä surussa. Pyynnöt ovat myös olleet perusteltuja, ja olen kaikissa tapauksissa antanut luvan.
Syitä pyytää tuhkausta ennen siunausta ovat Mattssonin mukaan olleet muun muassa se, että vainaja on ollut ulkomailla tai on saattanut mennä pitkään ennen kuin vainaja on löytynyt esimerkiksi kotoaan. Myös rahan puute on usein syynä.
– Vainajan kuljettaminen pitkiä matkoja tai ruumiin säilyttäminen kauan tuovat lisämenoja, eikä kaikilla ole siihen varaa.
Mattsson kertoo, että kerran syynä oli halu suojella pieniä lapsia, sillä perheen piirissä oli lyhyen ajan sisällä sattunut useita kuolintapauksia. Ei haluttu useita hautajaisia peräkkäin.
Mattsonin mukaan korona-aika lisäsi tietoisuutta siitä, että ylipäätään on mahdollista poikkeustilanteessa tuhkata vainaja ennen siunaamista. Ilmiöstä käytetään hautausalalla nimitystä suoratuhkaus.
– Ilmiön yleistymisessä on kyse suomalaisen hautauskulttuurin muutoksesta ja monimuotoistumisesta, Mattsson sanoo.
SUOMESSA HAVAHDUTTIIN suoratuhkauksen lisääntymiseen 2000-luvun alkupuolella. Aiheesta kirjoitettiin vuonna 2014 Suomen Hautaustoimistojen Liiton Tiimalasi-lehdessä. Jutussa arveltiin tuolloin, että kaikki papit eivät ehkä suhtautuisi pyyntöön kirkkoon kuuluvan suoratuhkauksesta myönteisesti.
Liiton nykyisellä puheenjohtajalla Sari Koukkarilla on oma hautaustoimisto Seinäjoella. Hänen näkökulmastaan tuhkaus ennen hautajaisia on valtakunnan tasolla vielä varsin marginaalinen, joskin tunnistettava ilmiö.
– Minulle hautaustoimistossa tule vuosittain vastaan 1–2 tällaista tapausta.
Koukkarin mukaan kirkkoon kuuluvien suoratuhkaus saattaa olla hieman lisääntynyt, ja se tuli esiin varsinkin korona-aikana.
– Hautausalalla myös keskusteltiin pandemian alkuvaiheessa siitä, onko vainajaa turvallista säilyttää pitkään, vai olisiko parempi tuhkata mahdollisimman nopeasti. Pian kuitenkin selvisi, että säilyttämiseen ei liittynyt tartuntavaaraa, Koukkari sanoo.
Ilmiön yleistymisessä on kyse suomalaisen hautauskulttuurin muutoksesta ja monimuotoistumisesta.
ALAJÄRVEN SEURAKUNNAN kirkkoherra Ilkka Lehto kertoo, että pyyntöjä saada lupa suoratuhkaukseen tulee hänelle vuosittain muutamia.
– Kyllä pyynnöt on laskettavissa yhden käden sormin. Tapauskohtaisesti niistä keskustellaan ja tähän mennessä omaisilla on aina ollut hyvät perustelut. Korona-aikana 2020 oli tapauksia, joissa omaiset kiirehtivät tuhkauksen järjestämistä pelätessään kokoontumisrajoituksia. Useimmissa tapauksissa on kuitenkin kyse siitä, että vainaja on kuollut kaukana, ja ruumiin siirtely pitkiä matkoja tuntuu kohtuuttomalta, Lehto sanoo.
Viime vuonna Lehto oli siunaamassa vainajan, jonka tuhkauurna tuotiin Ruotsista.
– Suhtaudun samalla tavalla siunaustoimitukseen, oli vainaja arkussa tai uurnassa, enkä ole muuttanut siunaussanoja ”maasta olet sinä tullut ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman”.
Lehdon tiedossa ei ole, että kukaan hänen tuntemansa kirkkoherra olisi kieltäytynyt antamasta lupaa tuhkaukseen ennen siunausta.
PIISPAINKOKOUS ANTOI 2017 ohjeet seurakunnille tilanteeseen, jossa vainaja tuhkataan ennen siunausta. Ohjeissa puhutaan ”painavista syistä”, joita voivat olla maantieteellisen etäisyyden aiheuttama kohtuuton kuljetusmatka ja terveydelliset syyt sekä muut painavat tapauskohtaiset syyt.
Kuljetusmatkan kohtuuttomuuden lisäksi syyt luvan myöntämiselle suoratuhkaukseen ovat yleensä käytännöllisiä, tapauskohtaisia ja myös sielunhoidollisia. Pelkkä halu lykätä hautajaisten ajankohtaa tulevaisuuteen, ei lähtökohtaisesti ole luvan myöntämisen peruste.
Kun vainaja on tuhkattu ennen siunausta, voidaan siunaus toimittaa kirkossa tai kappelissa tai se voidaan toimittaa ulkona samalla kun uurna lasketaan maahan.
Siunaus kirkkotilassa vaikuttaa vahvasti hautajaisten visuaalisuuteen. Kun alttarin edessä yleensä on suuri arkku, nyt siinä onkin vain pieni uurna. Tosinaan omaiset haluavat asettaa uurnan viereen vainajan kuvan.
Suoratuhkaukseen saattaa liittyä myös tilanne, jossa omaiset haluavat tuhkata vainajan, mutta sanovat, etteivät aio järjestää hautajaisia.
– Tällöin seurakunnan pappi toimittaa kirkkoon kuuluvan vainajan siunauksen esimerkiksi sairaalassa ennen tuhkaukseen siirtämistä. On käynyt niinkin, että osa omaisista on kuitenkin halunnut osallistua tällaiseen siunaustilaisuuteen, Mari Mattsson kertoo.
Lue myös:
Rovaniemen uudessa, Suomen pohjoisimmassa krematoriossa tuhkauksia yli odotusten
Ilmoita asiavirheestä