Kirkolliskokous kävi tiistaina aamupäivällä vilkkaan keskustelun kummien määrään liittyvän sääntelyn poistamista koskevasta aloitteesta. Aloitteessa esitetään, ettei kastettavalle olisi välttämätöntä nimetä kummeja lainkaan. Toisaalta jälkikäteen kummien lisäämiselle asetettu yläraja poistettaisiin.
Aloitetta esitteli sen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Marjut Mulari. Hän kertoi esimerkkejä tilanteista, joissa kummien lukumäärän sääntely oli tullut ongelmaksi tai jopa esteeksi kasteelle.
– Vaikka lapsi lopulta saataisiinkin kastettua, voi kelpoisten kummien etsiminen kissojen ja koirien kanssa olla merkittävä stressitekijä herkässä elämäntilanteessa. Jos ja kun pidämme kastetta tärkeänä, suorastaan uskomme kannalta välttämättömänä asiana, niin ei kai sille tulisi olla ainoatakaan turhaa estettä? Mulari kysyi.
Mulari vetosi myös Ruotsin, Tanskan ja Yhdysvaltojen evankelis-luterilaisten kirkkojen käytäntöön. Niissä kummien valitseminen kastettavalle ei ole pakollista.
VALTAOSA ALOITTEESTA käytetyistä puheenvuoroista koski esitystä kummien vähimmäismäärän poistamisesta.
Edustaja Carita Lehto kertoi kantavansa huolta siitä, että toteutuessaan aloite edistäisi yksin tekemisen kulttuuria.
– Pelkään, että voisi käydä niin, että me suomalaiset, jotka emme muutoinkaan vaali sukulaisuus- tai ystävyyssuhteitamme, saisimme kummittomasta kasteesta taas yhden itsepalvelun lisää yhteiskuntaamme.
– Kauppaostoksiin, kirjastokäyntiin, autonpesettämiseen ja moneen muuhun arjen asiaan emme enää tarvitse toisen ihmisen apua, eikä se aina ole pelkästään positiivinen asia, Lehto sanoi.
Pelkään, että me suomalaiset saisimme kummittomasta kasteesta taas yhden itsepalvelun lisää yhteiskuntaamme.
MONI EDUSTAJA viittasi keskustelussa omiin kokemuksiinsa. Pappisedustajien kokemukset kummien löytämisen vaikeudesta vaihtelivat.
Edustaja Jari Kemppainen kertoi kastaneensa toistatuhatta lasta, nuorta ja aikuista. Kummin löytäminen ei ollut Kemppaisen mukaan tullut ongelmaksi juuri koskaan sen jälkeen, kun yhden kummin malli tuli voimaan.
Edustaja Torsten Sandell kertoi puolestaan pitävänsä ongelmaa todellisena ja törmänneensä siihen myös itse pappina. Hän halusi tuoda keskusteluun ekumeenisen näkökulman ja toivoi valiokunnan tarkastelevan sitä, voisivatko jatkossa vapaakirkolliset kummit toimia virallisesti kummeina.
ALOITTEEN VAIKUTUS kirkon jäsenyyteen ja kirkon yhteiskunnalliseen asemaan nousi esiin monissa puheenvuoroissa. Tässäkin näkemykset jakautuivat.
Edustaja Karoliina Vallipuro arvioi, että kummius on ollut kirkolle sisäänheittotuote, joka on kuitenkin alkanut toimia itseään vastaan.
– Kun kirkkoon kuuluvaa kummia on hankala löytää, niin me itseasiassa menetetään niitä uusia jäseniä, koska kasteita jää sen vuoksi tekemättä.
Edustaja Tuomas Antola toivoi puolestaan valiokunnan pohtivan, olisiko kummien vähimmäismäärän poistamisella vaikutusta rippikoulun ja kirkollisten vihkimisten suosioon.
Edustaja Pekka Särkiö arvioi, että kummiutta arvostetaan ja monet ovat valmiita näkemään vaivaa saavuttaakseen kummin kelpoisuuden. Särkiö kertoi konfirmoineensa monia aikuisrippikoululaisia, jotka olivat hakeutuneet rippikouluun voidakseen tulla kummiksi läheisen perheen lapselle.
– Kummius on kunniatehtävä, joka osaltaan ylläpitää kirkon jäsenyyden arvostusta. Samoin monet käyvät autokoulun voidakseen ajaa autoa tai suorittavat metsästyskokeen päästäkseen mukaan hirviporukkaan.
Edustaja Mia Anderssén-Löf kehotti valiokuntaa pohtimaan rajaa helposti lähestyttävyyden ja identiteetin haurauden välillä.
– Vaikka aloite ei pyri heikentämään kummiuden merkitystä, pelkään että näin väistämättä käy jos kummius poistetaan kirkkojärjestyksestä, Anderssén-Löf sanoi.
Kummius on kunniatehtävä, joka osaltaan ylläpitää kirkon jäsenyyden arvostusta.
EDUSTAJA SOFIA Flinck toi keskusteluun aivan uuden avauksen. Hän pyysi valiokuntaa pohtimaan, voisiko seurakunta toimia kummina sellaisissa tilanteissa, joissa kirkkoon kuuluvan kummin puuttuminen on este kasteelle.
Flinck huomautti, että jo nyt lapsen kasteen kaavassa kysytään, haluavatko kummit ja vanhemmat yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia kastettavan kristillisestä kasvatuksesta.
Tätä ideaa kannattivat edustajat Sari Lehti ja Katariina Kojo. Kojo arveli, että huoli kummiuden merkityksen murentumisesta lienee turha.
– Kummius on rakentunut syvälle kulttuuriimme, ja valtaosalla lapsista on kummeja riippumatta siitä, kastetaanko heidät. Ei tätä kulttuuria kirkkojärjestyksellä kovin helposti muuteta.
Edustaja Jouko Jääskeläinen kehotti ajattelemaan asiaa lapsen kannalta. Hän pohti, miltä kokonaan vaille kummeja jääneestä lapsesta asia tuntuisi. Ajatus seurakunnasta kummina taas jäisi Jääskeläisen mielestä ”vähän ilmaan”. Sen sijaan hän ehdotti, että kummina voisivat tarvittaessa toimia seurakunnan luottamushenkilöt.
Keskustelun päätteeksi aloite lähetettiin perustevaliokuntaan, jolle tulevaisuusvaliokunta antaa lausunnon.
KIRKOLLISKOKOUS KESKUSTELI aamupäivän täysistunnossa lyhyesti myös toisesta kummiutta koskevasta aloitteessa. Siinä ehdotetaan, että jo 15 vuotta täyttänyt voisi pyytää kummin lisäämistä itselleen. Nykyään alle 18-vuotiaalle voidaan lisätä kummi huoltajien pyynnöstä.
Aloitetta esitteli edustaja Olli Kortelainen. Hän perusteli sen tarvetta erityisesti sijaisperheissä elävien lasten tilanteella. Kortelainen totesi, että 15-vuotias voi toimia avioliittoon vihkimisen todistajana ja 16-vuotias saa äänestää seurakuntavaaleissa.
– Voisiko siis 15 vuotta täyttänyt olla kyllin kypsä hakemaan itse itselleen kummin lisäystä? Kortelainen kysyi.
Aloitteesta käytettiin kaksi lyhyttä puheenvuoroa, joista molemmat koskivat aloitteessa esitettyä ikärajaa.
Edustaja Ville Auvinen ehdotti, että ikäraja voisi olla jo 14, jolloin kaikki rippikoululaiset voisivat halutessaan saada uuden kummin ennen konfirmaatiota.
Edustaja Sanna Husso toivoi puolestaan valiokunnan miettivän, voisiko ikäraja olla jopa 12.
Vastauspuheenvuorossaan Olli Kortelainen totesi, ettei hänellä ole mitään sitä vastaan, jos ikäraja olisi aloitteessa ehdotettua alhaisempi.
Kirkolliskokous lähetti aloitteen yleisvaliokuntaan, jolle tulevaisuusvaliokunta antaa lausunnon.
Lue myös:
Vaalit, kummit ja metsät kirkolliskokouksen agendalla
Ilmoita asiavirheestä