Uudissana pokkaruotsi herätti huomion Helsingin Kirjamessujen runsaassa ruotsinkielisessä ohjelmatarjonnassa. Ei keskusteltu pakkoruotsista, vaan etsittiin keinoja saada kouluruotsi käyttöön.
Rohkeasti ruotsin kieltä julkisuudessa käyttänyt suomea ja somalia äidinkielinään puhuva Abdirahman Sugulle sai Folktingetin Pokkaruotsi-tunnustuksen viime vuonna. Se myönnetään ruotsalaisuuden päivänä kuudes marraskuuta henkilölle, joka ”käyttää ruotsin kieltä rohkeasti eri yhteyksissä”.
Yritysmyyjänä ja jalkapallotuomarina toimiva Sugulle oppi ruotsia koulussa ja suoritti lukion jälkeen varusmiespalveluksen ruotsinkielisessä Dragsvikissä. Hän on myös opiskellut Åbo Akademissa ja Arcadassa.
– Ruotsin osaamisesta on ollut erittäin paljon hyötyä. Se on ollut minun supervoimani, jota voin käyttää niin jalkapallokentällä kuin työpaikan haussa, Sugulle sanoo.
Varuskunnassa ensimmäisenä päivänä Sugulle puhui englantia, mutta sitten hän päätti ottaa härkää sarvista ja puhua vain ruotsia, vaikka se oli aluksi vaikeaa.
Keskustelua runsaan ja tarkkaavaisen yleisön edessä vetänyt kansanedustaja ja Folktingetin puheenjohtaja Henrik Wickström totesi, että suomalaiseen kulttuuriin kuuluu varovaisuus ja virheiden pelko.
Kunnallisvaalien yhteydessä valittavan Folktingetin tehtävänä on vaalia ruotsin kielen asemaa Suomessa. Siellä ollaan huolissaan siitä, että lukioissa ruotsin opiskelijoiden määrä on vähentynyt.
– Mistä tulevaisuudessa saadaan virkamiehiä, jotka osaavat toista kotimaista? Wickström kysyi.
PAKOLLISET RUOTSINTUNNIT koulussa ovat aiheuttaneet monille suomalaisille traumoja, tai ainakin vastenmielisyyden kieliopintoja kohtaan. Tähän rehtori Joanna Ovaska tarjosi lääkkeeksi huumoria.
– Kielten opetus pitää olla kivaa ja se on opettajien tehtävä. Suurin osa oppilasta arvostaa ruotsin opiskelua ja osaa perustella itsekin hyvin, miksi sitä tarvitaan, Ovaska sanoo.
Suomea äidinkielenään puhuva Joanna Ovaska harrastaa stand up -komiikkaa ruotsiksi, koska halusi haastaa esiin sisällään uinuvan ruotsin. Hän on aiemmin opettanut saksaa ja ruotsia.
– Kannattaa uskaltaa vaivautua ja puhua ruotsia. Se kannattaa, Ovaska kannustaa.
Treenivideoistaan tutuksi tullut ruotsinkielinen Otto Svarvar puhuu ”pakkosuomea” ja hauskuttaa katsojiaan aitoudellaan. Hän aloitti videot ilman ääntä, mutta alkoi sitten puhua sitä suomea, jota hän osasi vähän.
Videoillaan hän halusi saavuttaa entiset koulukaverinsa, mutta somessa homma lähti laukalle.
– Toivottavasti nuoret opiskelevat kieliä ja käyttävät niitä rohkeasti, koska kielten oppiminen on hauskaa, Svarvar sanoo.
Koko maailman mittakaavassa pienten kielten kuten suomen ja ruotsin puolesta on taisteltava eikä kilpailtava keskenään. Eikö niin Joanna Ovaska?
– Kyllä, kyllä, hän sanoo paneelikeskustelun jälkeen.
Leimallista kirjamessuilla käydylle keskustelulle oli, ettei päällimmäisenä ollut valitus huonosta kielen osaamisesta tai ruotsin asemasta Suomessa. Sen sijaan juteltiin ruotsiksi, sanottiin väärin, sana suomea väliin, naurettiin ja kuultiin rohkaisevia esimerkkejä niin sanotun pakkoruotsin käyttämisen tuomista mahdollisuuksista.
Vapauttavaa ja rentouttavaa kielenvirkistystä.
Lue lisää kirjamessuista:
Vuoden kristillinen kirja on Auli Viitalan ja Päivi Vähäkankaan Suurin niistä on vapaus
Ilmoita asiavirheestä