Hämeenlinnan seurakuntayhtymä onnistui tekemään ensimmäisen kerran ylijäämäisen tilinpäätöksen viime vuonna. Puolitoista vuotta kiristettiin vyötä, mutta nyt helpottaa.
Kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009 perustetun seurakuntayhtymän viisi ensimmäistä tilikautta olivat alijäämäisiä. Tänä aikana seurakuntayhtymälle kertyi alijäämiä yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa. Viime vuonna suunta kääntyi ja seurakuntayhtymän tilikausi 2014 oli ylijäämäinen 1,4 miljoonaa euroa.
Talousjohtaja Kai Kauppisen mukaan tulos vaati kahta asiaa. Kuluja painettiin alaspäin reilun miljoona euroa vuoteen 2012 verrattuna, ja tuloja kartutettiin kirkollisveron pienellä nostolla. Kirkollisveroa nostettiin 0,15 prosenttiyksikköä. Se tuotti 900 000 euroa lisätuloja aiempaan verrattuna.
Kirkollisvero on yhä Hämeenlinnassa maltillinen 1,3 prosenttia. Se kuuluu alhaisimpien veroprosenttien kastiin Suomessa. Yhtymä keräsi kirkollisveroja viime vuonna reilun 11 miljoonaa euroa, edellisvuonna reilun 10 miljoonaa.
Kauppinen sanoo, että ilman veroäyrin korotusta kirkollisverot olisivat supistuneet tänä vuonna pari prosenttia, koska jäsenmäärä väheni 900 henkeä.
– On selvää, että heikentyvä jäsenkehitys on yksi isoimmista huolenaiheistamme, hän arvioi.
Myös yhteisöveron kertymä yllätti seurakuntayhtymän iloisesti viime vuonna. Yhteisöveroa kertyi noin 130 000 euroa edellisvuotta enemmän. Kauppisen mukaan muutos yhteisöverosta valtion rahoitukseen vuodesta 2016 alkaen ei tuo muutoksia seurakuntayhtymän talouteen.
Osaltaan seurakuntayhtymän tulosta viime vuonna paransivat sijoitusarvopapereiden myyntivoitot sekä kahden lomatontin ja Kalvolan pappilan myynnistä saatu satunnaiset myyntivoitot. Näistä kertyi vajaat puoli miljoonaa euroa.
Suurin säästö henkilömenoissa – 23 työntekijää vähemmän
Kesällä 2013 yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 16-kohtaisen talouden tasapainottamisohjelman. Sen tavoitteena oli parantaa seurakuntayhtymän taloudellista asemaa vuositasolla lähes kahdella miljoonalla eurolla. Viime vuonna tästä onnistuttiin.
Tiukasta kulukurista kertoo se, että yhtymän ja sen seurakuntien työntekijämäärä väheni 14 prosentilla vuodesta 2012. Nyt töitä tekee 142 henkeä, vuonna 2012 heitä oli 165.
Väen väheneminen toi suurimmat säästöt. Silti yhtään työntekijää ei irtisanottu eikä lomautettu.
– Yhteistoimintaneuvottelut käynnistettiin 2013 ja ne saatiin päätökseen keväällä 2014. Henkilöstö on vähentynyt noin 20 henkilötyövuodella eläköitymisten, omaehtoisten irtisanoutumisten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen seurauksena. Vapautuvien virkojen ja työsuhteiden täytössä olemme olleet erittäin tarkkoja, Kai Kauppinen kertoo.
Vähemmällä tiiviimmin, jopa uutta toimintaa
Henkilöstömäärän vähenemisestä huolimatta seurakunnat ovat myös kyenneet kehittämään toimintatapojaan ja aloittamaan jopa uutta toimintaa, tiedottaja Mikko Hieta kertoo. Osallistujamäärät ovat kasvaneet sekä nuorten toiminnassa että jumalanpalveluksissa. Jumalanpalveluksessa kävijöiden määrä on noussut lähes 10 prosentilla.
– Hyvä esimerkki on Poltinahon seurakuntatalolla alkanut säännöllinen nuorten ja nuorten aikuisten musiikkipainotteinen jumalanpalvelustoiminta eli musamessu, Hieta sanoo.
Hänen mukaansa Poltinaholla on kova kuhina illasta toiseen, ja tilojen käyttöaste on kasvanut. Siellä kokoontuvat kerhot, kuorot, rippikoululaiset ja partiolaiset.
– Myös seurakuntatalon bändikämppä ja puutyöpaja ovat ahkerassa käytössä, Hieta kertoo.
Miten vyön kiristys on tuntunut henkilöstön arjessa? Mitä on tapahtunut vapaaehtoistoiminnalle? Lue lisää Kotimaa Pron kaikille avoimesta tutustumisjutusta.
Rengon Pyhän Jaakon kirkko on yksi Hämeenlinnan seurakuntayhtymän viidestä keskiaikaisesta kivikirkosta. Kiinteistöjen kunnossapito on tulevien vuosien merkittävä haaste seurakuntien taloudelle.
Kuva: Vilja Tamminen