Hyvä stressi kannustaa ja ajaa ihmistä eteenpäin tehtävän suorittamisessa. Kun homma on valmis, stressi laukeaa ja aiheuttaa parhaimmillaan suuren mielihyvän. Vaan entä jos stressi on pahanlaatuista: kuluttavaa, voimia imevää, ahdistavaa, ajattelua kapeuttavaa ja lamaannuttavaa? Mikä avuksi?
Kotimaa Pro kokosi viisi herättelevää ja tukevaa ajatusta stressaantuneelle esitelmästä, jonka piti vaativan erityistason psykoterapeutti, työnohjaaja, pari- ja perheterapeutti Raul Soisalo Suomen psykologisesta instituutista.
1. Kaikilla tunteillasi on sinulle viesti.
Tunteet eivät aktivoidu sattumalta. Niillä on tarkoitus, ne tahtovat sinulle hyvää. Arvosta ja kuuntele myös haastavia tunteitasi, kuten vihaa, ahdistusta, pelkoa ja kateutta. Mistä ne kumpuavat? Mitä ne kertovat?
Stressi on merkki elimistön hälytystilasta ja sille on yleensä hyvä syy. Pitkäaikainen pahanlaatuinen stressi ei ole hyväksi ihmisen kokonaisterveydelle ja saattaa jopa lyhentää elinikää. On siis tärkeää miettiä, mistä stressi johtuu ja mitä sen taustalla vaikuttaville olosuhteille voisi tehdä.
Joskus stressin viesti voi olla myös se, ettei tällaisesta tilanteesta kuulukaan selvitä.
Kielteiset tunteet voidaan nähdä mielen kipuna, joka kertoo, että jotakin on pielessä. Ne voidaan nähdä myös mielen ravintona: vinkkeinä, joiden kautta voi saada kiinni olennaisista tarpeistaan.
2. Opettele tunnistamaan tunteitasi.
Tunteet voidaan jakaa ensisijaisiin ja toissijaisiin tunteisiin. Ensisijaiset tunteet ovat niitä, joita tilanteet ja kokemukset meissä suoraan synnyttävät. Toissijaiset tunteet puolestaan suojaavat minää joltakin itseä uhkaavalta tunnekokemukselta.
Toissijaisesta tunteesta voi olla kyse esimerkiksi hahmottumattomassa ahdistuksessa, joka suojaa vaikkapa avuttomuuden tunteelta tai hallinnan menettämisen pelolta. Samoin selittämätön viha kätkee alleen usein muita ensisijaisia tunteita kuten surua, häpeää tai pelkoa.
Toissijaiset tunteet auttavat meitä säilyttämään edes jonkinlaisen toimintakyvyn kriisitilanteessa tai erityisen stressaavassa hetkessä. Nekin siis palvelevat alun perin hyvää tarkoitusta. Jäädessään päälle pitkäksi aikaa toissijaiset tunteet kuitenkin sokaisevat, emmekä pääse käsiksi todellisiin tunteisiimme ja asioihin niiden taustalla.
On tärkeää oppia tunnistamaan, tunnustamaan ja tuntemaan tunteitaan.
3. Tunteet tarttuvat.
Normaali, terve ihminen on empaattinen. Toisen ihmisen ilmeet, eleet ja tunnetilat tarttuvat ja heijastamme niitä usein kuin peili. Tämän vuoksi esimerkiksi elämä masentuneen lähellä on haastavaa myös oman mielialan kannalta. Samoin voi olla vaikeaa ottaa vastaan vaikkapa vihaista asiakaspalautetta työssä.
Arvosta kykyäsi valita, miten, missä ja milloin ilmaiset tunteitasi. Voit myös valita, miten otat vastaan muiden tunteita.
Aito ja todellinen läsnäolo, kohtaaminen ja kuunteleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita ihmisten välisessä kanssakäymisessä, erityisesti seurakuntatyössä. Samalla ihmisen on kuitenkin opittava myös eriyttämään omat tunteensa toisten tunteista ja suojelemaan itseään.
Intensiivinen keskustelu vaikeiden tunteiden syövereissä kamppailevan ihmisen kanssa vaatii, että tasaisin väliajoin irrottaudumme hänen tunteidensa peilaamisesta. Voimme säilyttää erillisyytemme vaikkapa vaihtamalla asentoa, katsomalla välillä muualle tai käymällä vessassa.
4. Se mihin keskityt, lisääntyy.
Käännä ajatuksesi kohti sellaista, mitä haluat vaalia ja joka on sinulle arvokasta. Voit lisätä sekä omaa että lähelläsi elävien hyvää oloa esimerkiksi kiittämällä perin juurin ja vilpittömästi työtoveriasi, puolisoasi tai ystävääsi asioista, joissa hän mielestäsi aidosti ansaitsee kiitoksen. Puhu ihmisistä hyvää myös heidän selkänsä takana.
5. Kun töissä viihdytään, tulee tulosta.
Pahasta stressistä vapaa työympäristö, jossa työntekijät viihtyvät, on myös taloudellisesti tavoittelemisen arvoinen. Erilaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tyytyväiset työntekijät tuottavat keskimäärin 40 prosenttia enemmän liikevaihtoa. Organisaation ilmapiiri selittää liiketuloksesta jopa 20–30 prosenttia.
Tyytymättömyys työilmapiiriin ja paha stressi puolestaan maksavat valtavasti rahaa valtiolle, kunnille ja firmoille. Ne aiheuttavat myös suurta inhimillistä kärsimystä yksilöille.
Työhyvinvointiin ja stressinhallintaan kannattaa siis panostaa. Mitä paremmin työpaikalla viihdytään, sitä paremmin työyhteisö pääsee tavoitteeseensa. Johtajat ovat tärkeässä roolissa. Tutkimusten mukaan johdon toiminta selittää organisaation ilmapiiristä 50–70 prosenttia. Yhdessä nauraminen tekee tilaa myös itkulle, kun sen aika on.