Heli Karhumäki kritisoi poikkeuksellisen värikkäästi Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simolaa, joka ei ollut varauksettoman innostunut taannoisesta Mahdollisuus muutokseen -mediakampanjasta. Karhunmäki kirjoittaa Seurakuntalainen.fi:ssä.
”Olin pitkään Simolan ihailija. Hänellä oli reiluuden pyrkimys ja hän kilvoitteli menestyksellä, vaikka ärsyyntyi herätyskristillisyyden joistakin piirteistä, joskus syystäkin. Kirjoituksissa oli arvokkuutta ja auktoriteettia. Hän oli seurakunnan paimen, Jeesukseen uskova kristitty”, Karhumäki kirjoittaa.
”Sitten tapahtui jotakin. Hän päästi luontonsa valloilleen ja alkoi jakaa kristittyjä meihin ja noihin toisiin. Alkoi pilkka riveillä ja rivien välistä. Vihitystä papista tuli kirkkopoliittinen agitaattori. Loukkaukset jatkuvat kenenkään puuttumatta.”
Karhumäki tulkitsee, että Simola torjuu hengellisen muutoksen vaatimuksen, jota herätyskritillissä piireissä korotetaan. Edelleen Karhumäki katsoo, että pääkirjoituksillaan Simola lietsoo herätyskristittyjä kohtaan tunnettua vieroksuntaa.
”En ole menettänyt toivoani. Olen nähnyt Simolan sisäisen Paimenen. Jeesuksen omilla on aina Mahdollisuus muutokseen. Ehkä Simolan seurassa on vielä joskus helpompi hengittää”, Karhumäki päättää kirjoituksensa Seurakuntalainen.fi:ssä.
Lue myös
Luterilaisia seurakuntia sittenkin mukana pääkaupunkiseudun mediakampanjassa